Haukiputaan uimahallissa aletaan jo ihmetellä, minne kaikki sinne unohtuneet tavarat laitetaan. Varastohuoneesta löytyy korikaupalla uimapukuja ja -housuja, uimalakkeja, uimalaseja, pesuaineita ja uimarenkaita. Toisessa huoneessa on vielä neljä pahvilaatikollista pyyhkeitä ja laudeliinoja.
Tavarat ovat kerääntyneet uimahallin avaamisesta lähtien. Ne ovat niin sanottua vähäarvoista laitoslöytötavaraa. Arvokkaita tavaroita, kuten avaimia, lompakoita ja kännyköitä uimahallilla säilytetään kaksi viikkoa, jonka jälkeen ne toimitetaan poliisille.
"Olemme miettineet kirpputoria tai pelastusarmeijaa", toteaa uimahallivastaava Erkko Korpela siitä, minne tavarapaljous rahdataan.
Palvelupisteen hoitaja Anneli Päkkilä kertoo vain muutamien asiakkaiden huomanneen kysyä kadonneita tavaroitaan uimahallilta.
Uimahallissa käy päivittäin noin 400 asiakasta ja joka päivä heiltä jää jotain. Suurin tavaraerä ovat uimalasit. Erkko Korpela vinkkaa, että uimalaseihin kannattaa kirjoittaa kuulakärkikynällä puhelinnumero. Silloin tavara löytää varmasti omistajansa.
"Myös sormuksia ja muita koruja löytyy uima-altaan pohjalta ja pesuhuoneen lattialta. Niitä säilytetään palvelupisteessä ja sen jälkeen arvokorut toimitetaan poliisille", kertoo Korpela ja kehottaa jättämään korut joko kotiin tai pukukoppiin.
Oulussa tavaramäärä kasvussa
Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen löytötavaratoimistossa tavaraa on kauppakasseista lähtien.
Löytötavaroiden määrä on kasvussa, kertoo toimistosihteeri Raimo Mattila. Yleensä tavaroita kirjataan tuoduksi vuosittain 4 500 kappaleen molemmin puolin. Viime vuonna kirjauksia oli enemmän kuin koskaan, yhteensä 4 897 kappaletta.
Suurimpia löytötavaran tuojia ovat marketit ja muut isommat liikkeet. Myös VR:ltä tuodaan Ouluun jääviin juniin unohtuneita tavaroita ja Koskilinjat on myös vakituinen löytötavaran toimittaja.
Viikonlopun jälkeen tavaraa saapuu myös baareista ja ravintoloista. Tosin niistä löytötavaraa toimitetaan aika pitkällä viiveellä.
Tavaraa tulee säkeittäinkin, esimerkiksi Edenistä ja hotelleista. Se on yleensä vähäarvoista vaatetavaraa, kertoo Mattila.
Lompakoita, kännyköitä ja avaimia löytötavaratoimistoon saapuu eniten viikonloppujen jälkeen. Avaimia säilytetään normaalit kolme kuukautta ja jos omistaja ei ilmaannu, ne katkotaan ja hävitetään. Muut tavarat, joille omistajaa ei löydy, huutokaupataan.
"Lompakoille ja kännyköille löytyy omistaja noin 90 prosenttisesti. Toisaalta esimerkiksi kelloille ja koruille ei omistajaa tahdo löytyä, vaikka niitä meiltä paljon kyselläänkin."
Kukaan ei kaivannut tekojalkaa
Erikoisin esine, jonka Mattila 15-vuotiselta uraltaan löytötavaratoimistossa muistaa, oli tekojalka. Omistajaa sille ei löytynyt, joten se huutokaupattiin.
Tekohampaitakin on jouduttu huutokauppaamaan, kun kukaan ei ole tullut niiden perään kyselemään. Yleensä kaikki menee kaupaksi, kertoo Mattila.
Tällä hetkellä toimiston erikoisin esine lienee kohtuullisen suuri taulu. Myös huonekaluja, kuten nojatuoleja on varastossa pidetty. Yleensä ne ovat pudonneet muuttokuormista.
"On meillä ollut joskus kuormasta tippuneita suuria rekan renkaitakin." Rahaakin toimistoon tuodaan, yleensä pankkiautomaattiin unohtuneita seteleitä. Vuositasolla rahalöytöjä on parikymmentä.
Raimo Mattilan mukaan tavaraa käydään kysymässä paljon, mutta valitettavasti useimmiten kysyjille on tarjottavana ei oota.
Toki onnellisia jälleennäkemisiäkin tapahtuu.
Esimerkiksi silloin, kun omistaja löytää seteleistä paksun lompakkonsa tai kuten muutama päivä sitten, kun kadonnut huilu ja sen soittaja löysivät vihdoin toisensa.
"Tuleehan tänne kaikenlaisia kyselyitä. Muistiakin on joskus kaivattu viikonlopun jälkeen", naurahtaa Mattila.