Raiskausoikeidenkäynti käytiin äskettäin Helsingissä poikkeuksellisesti avoimin ovin uhrin vaatimuksesta. Raiskattu myyjä halusi vähentää raiskauksiin liittyvää häpeää ja salailua.
Raiskauksen uhri ei suostunut uhrin osaan, vaan esiintyi avoimesti ja antoi tiedotusvälineille haastatteluja järkyttävästä kokemuksestaan. Tavallisesti raiskausoikeudenkäynnit käydään suljetuin ovin ja perusteluna on uhrin suojeleminen.
Raiskattu myyjä oli pelännyt henkensä edestä ja kokenut raiskauksen nöyryyttäväksi ja alistavaksi. Todennäköistä onkin, että myyjän avoimuus hälventää raiskauksiin liittyvää häpeää ja leimautumista.
Raiskauksen uhri jää usein yksin eikä halua kertoa tapahtumasta lähipiirille saati sitten, että raiskauksen yksityiskohdat käytäisiin läpi avoimessa oikeudenkäynnissä.
Raiskaus on vakava rikos, johon liittyy peittelyä ja häpeää. Moni raiskausrikos jää ilmoittamatta poliisille. Seksuaaliseen koskemattomuuteen kohdistuva loukkaus voi traumatisoida uhrin pitkäksi aikaa.
Ei ole harvinaista, että uhria syyllistetään ja syytä teolle etsitään uhrin käytöksestä. Myös uhri saattaa etsiä syytä itsestään.
Raiskausrikokset voivat olla ällistyttävän raakoja ja brutaaleja. Tekijä purkaa niissä usein enemmän väkivallan kuin seksuaalisen kiihotuksen tyydytystä.
Oikeusoppineet ovat arvostelleet sitä, että seksuaalirikoksia vähätellään ja että rangaistusasteikossa on käytössä vain kapea alue. Rangaistuskäytännöt vaihtelevat ja perusteluissa korostuu tekijän, ei uhrin etu. Oleellista on, onko rangaistus ehdollinen vai ehdoton. Rangaistuksia määrittää pitkälle käytetty väkivallan aste, kun perusteena pitäisi olla suostumuksen puute.