Aasian katastrofin suomalaisuhreja tunnistetaan yhdeksän suomalaisen asiantuntijan voimin. Suomalaiset toimivat yhdessä 40-jäsenisen pohjoismaisen uhrintunnisryhmän sisällä. Ryhmä toimii pääsääntöisesti Phuketin ja Kao Lakin alueella, missä on eniten kadonneita pohjoismaalaisia.
Suomalaiset kuuluvat keskusrikospoliisin alaisuudessa toimivaan suuronnettomuuksien uhrintunnistusyksikköön eli DVI-yksikköön. Pohjoismaiden uhrintunnistusryhmät lähtivät Thaimaahan maan viranomaisten pyynnöstä ja toimivat perillä yhteistyössä heidän kanssaan. Muista katastrofialueen maista ei ainakaan toistaiseksi ole pyydetty vastaavaa apua.
Tietoja eri lähteistä
Muun muassa Estonian turman ja Milanon lentokenttäonnettomuuden uhrien tunnistamista vetänyt rikosylikomisario Esa Haaponiemi Keskusrikospoliisista (KRP) kertoo, että uhrien tunnistaminen hoidetaan kansainvälisen poliisijärjestö Interpolin käytännön mukaan.
Omaisilta hankitut, kadonneiksi ilmoitettujen tiedot ja uhrientunnistusryhmän keräämät tunnistamattomien vainajien tiedot toimitetaan KRP:n tunnisturyhmälle, joka vertailee tietoja ja tarvittaessa hankkii vielä lisätietoja.
"Jos on paljon uhreja, lomakkeiden tiedot ajetaan tietokoneohjelmaan, joka vertaa lomakkeiden tietoja. Näin rajatusta pienemmästä joukosta tiedot verrataan käsin", Haaponiemi sanoo.
Kun ryhmä varmistuu vainajan henkilöllisyydestä, asiakirjat siirtyvät lopulliseen tarkistusportaaseen niin sanotulle tunnistusraadille. Siihen kuuluvat tutkinnasta vastaava poliisi, uhrintunnistamisesta vastaava poliisi sekä vastaavat oikeuslääkäri ja oikeushammaslääkäri.
"Tämä kollegio käy läpi tunnistusryhmän esittelystä materiaalin, ja merkitsee lomakkeiston takasivulle, millä perusteella he ovat kaikki vakuuttuneita, että tämä vainaja on tietty kadonnut henkilö", Haaponiemi sanoo.
Tämän jälkeen oikeuslääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen, asiasta ilmoitetaan omaisille ja poliisi antaa hautausluvan.
Vaikeat olosuhteet
Haaponiemen mukaan Aasian katastrofin uhrien henkilöllisyyden selvittäminen vie varmasti pitkän ajan.
"Estonian tapauksessa oli 94 uhria, meillä meni kuukausi. Vainajat olivat tähän tapaukseen verrattuna niin sanotusti hyväkuntoisia."
Aasiassa työtä vaikeuttaa ja hidastaa ruumiiden muuttuminen trooppisessa ilmastossa.
"Olosuhteet ovat meidän kannaltamme ne mahdottomimmat kuumuuden ja vedessä olon takia. Voi sanoa että tällä hetkellä ei enää tiedä ihonväristä, onko vainaja ollut vaaleaihoinen vai tummaihoinen", Haaponiemi sanoo.
Tunnistamistyön perustana on kaksi identtistä lomakesarjaa, joista toiseen kerätään kaikkea mahdollista tunnistamista auttavaa tietoa kadonneesta henkilöstä. Poliisi täyttää hyvin yksityiskohtaisen lomakkeen yhdessä kadonneen omaisten kanssa ja täydentää sitä muun muassa omaisilta saaduilla valokuvilla sekä terveydenhuollosta saatavilla tiedoilla.