Nykyistä useammat rikoksen uhrit saavat lainuudistuksen jälkeen valtiokonttorilta korvauksen vahingoista ja kärsimyksistä. Perjantaina oikeusministerille mietintönsä jättänyt rikosvahinkolain uudistamista valmistellut työryhmä esittää, että erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikosten uhrien asemaa parannetaan. Rikosvahinkojen korvaamista myös nopeutetaan ja tehostetaan.
Työryhmän ehdotus rikosvahinkolain uudistamiseksi on määrä saada voimaan jo vuoden 2006 alussa, joten se pyritään saamaan eduskunnan käsittelyyn ensi keväänä.Nykyinen laki on 30 vuotta vanha. Rikosvahinkolaki saatetaan voimaan samaan aikaan kuin vahingonkorvauslain uudistaminen, jonka eduskunta on jo hyväksynyt.
Uudistus lisää ensisijaisesti korvauksia rikosten uhrien kärsimistä vahingoista. Surmansa saaneen rikoksen uhrin omaisen kärsimyskorvauksesta luovutaan kokonaan, ja tilalle tulevat valtion varoista maksettavat korvaukset ansionmenetyksistä ja sairauskuluista.
Työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Antti T. Leinonen sanoo, että läheisen korvausoikeutta rajataan nykyisestä, ja rahoitusta siirretään rikoksen uhreille maksettaviin korvauksiin.
Lakiehdotuksessa valtion varoista maksettavia korvauksia esitetään lisättäväksi 3-4 miljoonaa euroa vuodessa. Viime vuonna summa oli yhteensä 8,2 miljoonaa euroa.
"Selvin muutos nykyiseen on, että törkeän pahoinpitelyn uhrien tulisi oikeus saada kärsimyskorvausta. Nyt tuota oikeutta ei ole. Suomessa on 500 törkeää pahoinpitelyä vuosittain, joten pelkästään tämä kustannusvaikutus on huomattava", Leinonen sanoo.
Valtion varoista maksettavat korvaukset tuodaan lainmuutoksessa mahdollisimman lähelle tuomioistuinten rikoksen tekijöille maksettavaksi langettamia korvauksia. Silloin korvaukset eivät poikkeaisi tuomioistuinten päätöksistä yhtä paljon kuin nyt.
Tätä eroa tulevat kaventamaan myös rikosten uhrien kärsimyksestä maksettaville korvauksille asetetut enimmäismäärät. Niitä ovat 10 000 euroa kivusta ja särystä, seksuaalirikosten uhreille 8 000 euroa ja vapauteen kohdistuvien sekä väkivaltarikosten uhreille 3 000 euroa. Määrät eivät huononna rikosten uhrien asemaa, koska nykyisinkään noita suurempia korvauksia ei makseta.
Rikosten uhrien kärsimyskorvaushakemuksia on tullut kahtena viime vuotena kaikkiaan noin 5 000 kappaletta. Luultavasti korvaukseen oikeuttavia on selvästi enemmän. Leinonen arvelee, että lain uudistus lisää hakijoiden määrää, mikä on ollut työryhmän tavoitekin. Esimerkiksi poliiseja kannustetaan tiedottamaan rikoksen uhreille nykyistä tehokkaammin valtion maksamista korvauksista.
Tietoa tarvitaan lisää
Rikosuhripäivystyksen Pohjois-Suomen aluetoimiston aluevastaava Lea Seppänen pitää tärkeänä, että surmansa saaneen läheinen saa oikeuden korvaukseen sairauskuluista tai ansionmenetyksestä. Lain uudistusesityksessä läheiseksi katsotaan nykyistä laajemmin muitakin kuin samassa taloudessa asuvia, esimerkiksi vasta pois muuttanut aikuinen lapsi käy läheiseksi.
Hänen mielestään tietoa rikoskorvauksista ja muista tukipalveluista kansalaisille pitäisi lisätä edelleen. Uudistusesitys ei selkiytä riittävästi hakumenettelyä.
"Kaikkein vaikeinta ihmiselle, joka ei ole joutunut ennen tekemisiin rikosten kanssa, on tietää mitä tehdään. Käsitys rikosprosessista on niin hatara", Seppänen sanoo.