Myllyojalla lauantaina tapahtuneen sieppauksen ja sen jälkeen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutunut tyttö on tunnistanut teoista epäillyn miehen.
Tapauksen tutkinnanjohtajana keskiviikkona aloittanut rikoskomisario Kari Rantanen kertoi, että tyttö tunnisti epäillyn sieppaajakseen valokuvan perusteella.
Epäilty ei ole kuulusteluissa tunnustanut tehneensä mainittua rikosta. 36-vuotias mies on kiistänyt tietävänsä tapauksesta mitään.
Rantasen mukaan keskiviikkona jatketuissa kuulusteluissa ei ole selvinnyt juurikaan uutta.
Rantanen jätti keskiviikkona vangitsemisvaatimuksen Oulun käräjäoikeuteen, jossa se käsitellään perjantaina.
Tapausta tutkitaan edelleen vapaudenriistona ja törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä.
"Mitä nimikkeitä se sitten poikii, se selviää ajan kanssa", Rantanen sanoo.
Tietokone ja cd-rom
-levyt tutkittavina
Miehen asunnosta takavarikoitu tietokone sekä cd-rom -levyt ovat Rantasen mukaan yhä tutkinnan alla. Niiden sisällöstä hän ei kerro.
"Tutkinta ottaa oman aikansa", tutkinnanjohtaja Kari Rantanen kommentoi.
Naapureiden mukaan mies muutti Värttöön noin vuosi sitten. Mies kertoi silloin muuttavansa Rajakylästä.
Muuttoapuna miehellä oli nainen, jota nähtiin sen jälkeen pihapiirissä useinkin.
Enimmäkseen epäillyn seurana oli suuria miesporukoita, jotka viettivät miehen asunnossa monesti äänekästä elämää.
Hallussapitokin
on rikos
Lasten hyväksikäyttötapausten selvittelyt ovat poliisille raakaa työtä, kuvailee rikoskomisario ja seksuaalirikosten tutkinnanjohtaja Antti Leppilahti Helsingin rikospoliisista. "Kun tällainen rikos tulee tietoon, liikkeelle lähdetään normaalin rikostutkinnan menetelmin", hän kertoo.
Kovinkaan paljoa rikoskomisario ei poliisin tutkintatavoista mielellään paljasta. Lapsipornomateriaalia löydettäessä apuna käytetään kansainvälistä yhteistyötä.
"Hallussapitokin on jo rikos. Jos materiaalia jostain löytyy, pyritään selvittämään, mitä kautta se on tullut, liittyykö siihen materiaalin levittämistä, mikä taas on oma rikoksensa. Lapsipornomateriaalia löydettäessä on se vakavampi puoli, että aina kuvia tehtäessä on tapahtunut seksuaalinen hyväksikäyttö. Siksi pyritään selvittämään, missä kuvat on tehty", Leppilahti toteaa.
Viime vuonna poliisin tietoon tuli 846 lapseen kohdistunutta seksuaalista hyväksikäyttöä ja törkeää hyväksikäyttöä. Niistä selvitettiin noin 40 prosenttia.
"Selvitysprosentti on laskenut tässä vuosien mittaan. Toisaalta poliisi on saanut enemmän tietoonsa lapsen hyväksikäyttötapauksia", sanoo erikoissuunnittelija Hannu Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.
Niemen mukaan kyseisten rikosten määrä on parina viime vuonna liki kaksinkertaistunut. 1990-luvulla selvitysprosentti oli 60 ja rikoksia tuli vuosittain ilmi 400-600. "Sitä on vaikea verrata, koska rikostyypin kirjaamiskäytäntö vaihtelee. Sama henkilö voi syyllistyä sarjarikoksiin eli käyttää hyväkseen useita lapsia tai samaa lasta useaan kertaan. Samoin sosiaali- ja terveysviranomaiset sekä vanhemmat ovat aktivoituneet tekemään hyväksikäyttöilmoituksia enemmän."
Dna-rekisteristä
apua
Poliisi pääsi Myllyojan sieppaajan jäljille muun muassa poliisin rekistereiden perusteella. Laboratorion johtaja Marja-Leena Eskelinen keskusrikospoliisista kertoo, että krp:llä on dna-rekisteri, johon tallennetaan epäillyn nimi ja dna-tiedot. Näin tehdään, jos epäilty on tehnyt rikoksen, josta enimmäisrangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta.
Jos krp:n dna-rekisteriä halutaan käyttää rikostutkinnassa avuksi, tutkinnanjohtaja tekee rikostekniselle laboratoriolle kirjallisen pyynnön.
Eskelinen ei tiedä, kuinka suuri osuus rekisteristä on esimerkiksi pedofiileillä. "Tämä on dna-rekisteri, ei pedofiilirekisteri", hän sanoo.