Kaiken vaalirahakohun keskellä eduskunnassa tehdään myös normaalia lainsäädäntötyötä. Torstainakin kaikki huomio kiinnittyi eduskunnan kyselytunnin vaalirahaväittelyyn, mutta samana päivänä salissa keskusteltiin myös hallituksen esityksestä rikoslain ja uhkasakkolain muuttamisesta. Äänestykseen asia menee ensi viikolla, ja todennäköisesti se hyväksytään esityksen mukaan, vaikka myös hallituspuolueiden riveistä löytyy tyytymättömyyttä.
Kyse on muuntorangaistusta koskevasta lainmuutoksesta, jolla pyritään vähentämään sakkovankien lukumäärää. Maksamatta jääneistä uhkasakoista tai poliisin kirjoittamien sakkojen laiminlyönnistä ei enää joutuisi kärsimään korvaavaa rangaistusta vankilaan. Muissa sakoissa muuntorangaistus säilyy.
Lainmuutoksen tavoite on ymmärrettävä. Nykyinen menettely työllistää ja täyttää vankiloita ja moni oikeusoppinut pitää sitä myös periaatteellisesti kyseenalaisena. Mutta edessä näyttää olevan vaikeuksia, kun hyvä tarkoitus kohtaa arkipäivän suomalaisen todellisuuden.
Kyseessä olevan muuntorangaistuksen "kohderyhmä" nimittäin rajautuu yllättävänkin selkeästi. He ovat lähes järjestään päihdeongelmaisia ja vakavasti syrjäytyneitä maksukyvyttömiä henkilöitä - sellaisia, joille vankilakäynti saattaa merkitä jopa kohennusta elinoloihin. Lain perusteluissa mainitaan heidän käyttävän paljon vankeinhoitolaitoksen terveyspalveluita.
Nyt heidät siis sysätään pois vankiloista. Näin syntyy tilanne, jossa yksilöille kyllä voidaan määrätä uhkasakkoja, mutta niiden laiminlyönnistä maksukyvyttömyyden vuoksi käytännössä poistuu rangaistuksen uhka. Vaihtoehtona viitataan yhdyskuntapalveluun tai päihdehuoltoon, joille kuitenkaan ei suunnata tähän resursseja.
On kyseenalaista, onko vankila tähänkään asti toiminut pelotteena juuri tälle ihmisryhmälle. Enemmänkin vaikuttaa siltä, että vankeinhuolto haluaa omalta osaltaan päästä heistä eroon. Mutta nyt käsillä oleva lainmuutos jää selvästi kesken, sillä lakiehdotuksesta ei selviä kunnolla, mitä näille sakkovangeille jatkossa tapahtuu.
Tarvitaan vaihtoehtoinen seuraamusjärjestelmä, joka on suunnattu nimenomaan päihdeongelmaisille ja pahasti syrjäytyneille. Lakivaliokuntakin patistaa sellaisen laatimiseen, mutta se olisi tarvittu samaan aikaan lainmuutoksen kanssa.
Lakiesitys kertoo siitä, millaisia pulmia syntyy, kun yhteiskuntaa ajatellaan sektoreina eikä kokonaisuutena.
paakirjoitus@kaleva.fi