EKP nosti odotetusti euroalueen ohjauskorkoa. Päätös suitsii inflaatiopaineita, mutta hitaan kasvun aikana nosto on arveluttava. Asuntovelallisille päätös on karvas, vaikka sillä ei olekaan välitöntä vaikutusta Suomessa.
Euroopan keskuspankki EKP reagoi odotetusti euroalueen kiihtyneeseen inflaatioon nostamalla ohjauskorkoa torstaina neljännesprosentilla. Suomessa 4,25 prosentin peruskorko tuntuu markka-aikoihin verrattuna vielä matalalta, mutta suuri joukko asuntovelallisia on ottanut lainaa silloin, kun ohjauskorko oli vielä alle kolmen prosentin ja euribor-korotkin nykyistä tasoa alempana. Tosin Suomen viitekoroissa oli jo varauduttu nousuun, joten EKP:n päätöksellä ei ole meillä välitöntä vaikutusta.
Teollisuusmaiden järjestön OECD:n alueella talouskasvu on laskenut alle kahden prosentin ja pysyy ennusteiden mukaan ensi vuonnakin likimain yhtä matalalla. Lähes koko euroalue soutaa samassa hitaasti etenevässä veneessä.
Myös Suomen talouskasvu on hidastunut selvästi. Vielä viime vuonna talous porhalsi 4,4 prosentin vauhtia, mutta tälle vuodelle tutkimuslaitokset ennakoivat selvästi alle kolmen prosentin kasvua. Rajusti kallistunut energia on osaltaan varmistamassa hiipumista.
Koron nosto lisää väistämättä talouden kitkaa. Mitä kalliimpaa raha on, sitä laimeammin innostutaan investoimaan teollisuudessa, rakentamisessa ja kaupassakin. Edessä vaaniikin nyt stagflaatiopeikko - hitaan kasvun ja nopean inflaation yhdistelmä.
Euroalueen inflaatio vilistää kiistatta liian nopeasti. Se nousi EU:n tilastoviraston Eurostatin ennakkotietojen mukaan kesäkuussa neljä prosenttia. Suomessa inflaatio kiihtyi jo toukokuussa 4,2 prosenttiin. Elintarvikkeet olivat jopa 9,5 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten.
Euroalueen inflaatioprosentti on korkeampi kuin kertaakaan EKP:n historiassa ja kaksi kertaa enemmän kuin keskuspankin tavoitetaso. Niinpä uskottavuuttaan vaalivassa EKP:ssa koettiin, että tilanteeseen on pakko puuttua ainoalla tehokkaalla aseella, joka sillä on käytettävissään inflaation taltuttamiseen. Niin tehtiin korkotason nousun haittatekijöistä huolimatta.
Samaa lääkettä syötti torstaina myös euroalueen ulkopuolella pysytelleen Ruotsin keskuspankki. Se nosti ohjauskorkoaan niin ikään neljännesprosentin, 4,50 prosenttiin. Riksbanken perusteli ratkaisuaan inflaatiolla, joka kiihtynee tänä vuonna 3,9 prosenttiin. Se on enemmän kuin kertaakaan sitten 1990-luvun puolivälin.
EKP ei halua eritellä euroalueen ulkoisia ja sisäisiä inflaatiotekijöitä. Jos niin meneteltäisiin, sisäiset hintapaineet eivät varmasti edellyttäisi ohjauskorkoon puuttumista. Öljyn nopea kallistuminen ja myös elintarvikkeiden hintojen vauhdikas nousu maailmanmarkkinoilla merkitsevät yli puolta inflaatiosta.
Juuri tällaisessa suhdanteessa ulkoisten tekijöiden erottaminen hintojen noususta olisi mahdollista. Maailmantalouden tärkein veturi, Yhdysvallat, on lamassa. USA:n talous saattaa jopa heiketä edelleen. On varmaa, että talous rämpii siellä arvioitua pitempään alamaissa.
Maailmantalouden epävarmuuden vuoksi euroalueella olisikin ollut järkevää mieluummin tukea kasvun mahdollisuuksia kuin taittaa niitä. Neljännesprosentin nousu on sentään kohtalaisen maltillinen tarkistus. Kun marginaalit taloudessa kuitenkin ovat muutenkin pieniä, sillä voi olla yllättävän suuri vaikutus.