Tietokoneiden ja tietoverkkojen käyttö on keskeinen osa nyky-yhteiskuntaa. Kansalaisten tietoturvaosaaminen on valitettavasti jäänyt pahasti jälkeen tekniikan kehityksestä ja huijareiden taidoista.
SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman nettisivuille ilmestyi viime viikonloppuna aineistoa, joka ei istu demarien eikä oikein muidenkaan eduskuntapuolueiden perustavoitteisiin: erilaisia törkysisältöjä, jopa pornoa.
Suosittu Älypää-visailusivu taas oli tietomurron kohteena maanantaina. Lähes 130 000 palvelunkäyttäjän salasanat ja käyttäjätunnukset varastettiin ja pantiin nettiin. Jos visailijat ovat käyttäneet samoja tunnuksia vaikkapa verkkokaupoissa, edessä voi olla ongelmia.
Viime kuussa helsinkiläisen kahvilan tietokoneelta vietiin jopa 100 000 asiakkaan luottokorttitiedot. Kahvilan tietoturva oli vanhentunut.
Ja vielä: Firefox-nettiselaimen uusimmasta versiosta löytyi viime viikolla vakava tietoturva-aukko. Sen avulla hyökkääjä voi esimerkiksi asentaa koneeseen haittaohjelmia. Onneksi selaimen tietoturvapäivitys tuli nopeasti jakoon.
Tietokoneet ja internet ovat helpottaneet kansalaisten elämää mutta tuoneet yhden huolen lisää: tietokonevirusten, haittaohjelmien ja tietomurtojen uhkan. Rosvo tai huijari, joka ennen tuli ovesta tai lähetti kirjeen, astuu nyt sisään puhelinpistokkeen kautta tai jopa langattomasti.
Periaatteessa kansalainen voi surfata netissä ja käyttää kotikonettaan vailla suuria huolia. Se edellyttää, että koneen tietoturva on ajan tasalla: virustorjunta päivitetty ja palomuuri toiminnassa. Vaaran paikka syntyy kuitenkin heti, jos nuo ohjelmat ovat vanhentuneet.
Päivitetytkään ohjelmat eivät takaa sataprosenttista turvaa, sillä huijareiden ja torjuntakeinojen kehittäjien kamppailu muistuttaa urheilun dopingtaistoa. Kielletyt keinot kehitetään ensin, ja vasta sen jälkeen paljastusmenetelmät.
Korkeatasoinenkaan tekninen valmius ei pelasta kotikoneen käyttäjää, jos tämä hairahtuu uskomaan huijausviestiä. Sellaisessa kehotetaan esimerkiksi kertomaan verkkopankin käyttäjätunnukset ja salasanat. Näihin huijauksiin on Suomessakin langettu jo moneen kertaan.
Moni suomalainen myös käyttää niin helppoja salasanoja, että ne voi arvata. Älypää-sivuston käyttäjistä yli 400:lla oli salasanana "salasana", yli 300:lla "123456". Kun näin on, tietomurtautujan ei tarvitse olla mikään älykkö saadakseen haluamansa lukot auki.
Suomalaiset näyttävät olevan tietoturva-asioissa yksinkertaisesti liian luottavaisia. Toinen ongelma on taitojen puute. Kun pankki tai viranomainen kehottaa päivittämään virusohjelman ja asentamaan palomuurin, se jää isolta joukolta suomalaisia tekemättä yksinkertaisesti siksi, ettei asiaa osata.
Ensisijaisesti onkin tietoturvatekniikan ja -ohjelmien kehittäjien asia tehdä tuotteistaan niin yksinkertaisia, että tumpelompikin ne hallitsee. Silti kyseessä on myös alue, jossa tarvitaan nykyistä tehokkaampaa kansalaiskasvatusta.
Hankalimmassa asemassa ovat nyt ikäihmiset, jotka eivät työelämässäkään ehtineet saada tuntumaa tietokoneisiin ja nettiin. He ovat osoittautuneet myös verkkohuijausten otolliseksi kohteeksi.
Tietoa tietoturvariskeistä on saatavissa netistä yllin kyllin - kunhan osaa tiedon luo hakeutua. Kaikki eivät osaa.
Tehokkaimmin taitaisi edelleen toimia perinteinen valistus. Moni voisi tutustua vaikkapa jonkinlaiseen suppeaan jokamiehen tietoturvaoppaaseen, jos sellainen koteihin jaettaisiin.