Lokakuun lopulla sellaiset verkkomaailman suuryritykset kuin Netflix, Twitter ja Spotify joutuivat niin sanotun palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Niiden sivustoille ohjattiin niin paljon tietoliikennettä, että palvelut toimivat heikosti tai jopa kaatuivat.
Viime viikon alussa hakkerit häiritsivät kahden Lappeenrannassa sijaitsevan kerrostalon lämmitysjärjestelmää niin ikään palvelunestohyökkäyksellä. Talojen lämmitys katkesi. Vastaavia tapauksia on arvioitu olleen jopa kymmeniä.
Viime aikoina on puhuttu ponnekkaasti kyberhyökkäysten uhasta valtioiden välisissä kriiseissä. Tuoreet tapaukset kertovat, että hyökkäyksiä voidaan tehdä myös keskellä ihmisten arkea ja enemmänkin kiusantekomielessä. Joskus taustalla on myös rikollisia tavoitteita.
Nyt nähdyn kaltaiset tapaukset todennäköisesti lisääntyvät. Niiden torjuntaan ei vielä ole herätty.
Moni suomalainen osaa jo suojata kotitietietokoneensa viruksilta tai ulkopuolisilta haltuunotoilta verkon kautta. Nyt internet ja langaton käyttö leviävät vauhdilla myös muihin esineisiin, lämmityslaitteista televisioihin, pesukoneisiin tai vaikkapa leivänpaahtimiin.
Ilmeisen harva kauko-ohjattavan ilmalämpöpumpun omistaja on tähän mennessä huolehtinut laitteensa tietoturvasta. Ajatus kaapatusta ilmalämpöpumpusta voi tuntua jopa mielikuvitukselliselta.
Silti Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus on jo Suomessa saanut ilmoituksia murretuista, verkkoon kytketyistä ilmalämpöpumpuista, jotka lähettävät roskapostia ja muuta haittaliikennettä.
Esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin tarvitaan mittavaa laskentatehoa. Sitä voi kaapata käyttöön vaikka kodinkoneista.
Yhdysvaltojen massiivinen verkkohyökkäys toteutettiin asiantuntijoiden mukaan juuri valjastamalla käyttöön verkkoon kytkettyjä kotien laitteita. Suomessakin tapauksia on ilmeisesti jo enemmän mitä julkisuuteen on kerrottu. Laitteiden oikuttelua ei aina ole vain pystytty osoittamaan verkkohäirinnästä johtuvaksi.
Ilmalämpöpumpun tai pesukoneen kaappaaminen roskapostin lähettäjäksi voi tuntua jopa hupaisalta ilmiöltä. Hymy ei enää ole yhtä herkässä, kun omakotitalo tai kesämökki on pakkasilla kylmentynyt ilkeämielisten nettihyökkääjien takia.
Tietotekniikan kehityksessä on usein oltu tilanteissa, joissa kansalaisten tietoturvaosaaminen laahaa tekniikan kehityksen ja hakkerien taitojen perässä. Nyt ollaan taas samassa tilanteessa. Myös kustannuksista on kyse. Esineiden pitävä tietoturva lisää niiden hintaa.
Tietoturvan ylläpito voi myös olla kansalaisille liian vaivalloista. Siksi se jätetään retuperälle.
Ennen kuin asiaan saadaan pommin- ja hakkerinvarmoja torjuntakeinoja, toimivalta vaikuttaa Viestintäviraston Kalevassa antama ohje. Sen mukaan laitteiden ostajan kannattaa miettiä, onko esimerkiksi pesukoneen tai kahvinkeittimen verkkoyhteys todella tarpeellinen, niin kätevältä kuin se voikin tuntua.