Sotilaalliset kriisit, ilmaston muuttumisen aiheuttamat ympäristökatastrofit ja ympäristöongelmat uhkaavat monia kansainvälisesti arvokkaita suojelukohteita.
Unescon maailmanperintökohteista 30 on uhanalaisia ja moni suosittu matkakohdekin kärsii liiasta turismista ja kaupungistumisesta. Yleensä maailman kalleimpia hyödykkeitä listaava Forbes on jo luetteloinut uhanalaiset matkakohteet.
Australian suuri valliriutta, Floridan Evergladen subtrooppinen kansallispuisto sekä Afrikan Kilimanzaro -vuoren ja Yhdysvaltojen Glacier -kansallispuiston jäätiköt ovat Forbesin listaamia matkakohteita, jotka muuttuvat ilmaston lämmetessä. Egyptin Luxor ja Välimeren muut arkeologiset kohteet taas kärsivät kaupungistumisen lisäksi siitä, että pohjavesi nousee maanviljelyn kasteluvesistä.
Worldwatch-instituutti on huolissaan siitä, että metsien hakkaaminen tuhoaa Meksikon Michoacan-vuorten perhosten elinympäristöä. Happamat laskeumat, kaupungistuminen ja säätelemätön rakentaminen ovat pilaamassa Katmandun temppelit Nepalissa. Tiibetin Lhasaa muuttavat turismi ja Kiinan sulauttamispolitiikka.
Unescon uhanalaisten maailmanperintökohteiden listalle lisättiin tänä vuonna Tyynellä valtamerellä sijaitsevat Galapagossaaret, joita rasittavat turismi, uudet eläinlajit ja maahanmuutto. Saaret tunnetaan jättiläiskilpikonnista ja maaiguaaneista, joita ei ole missään muualla.
Listalle pääsivät myös Irakin Samarran muinainen kaupunki ja Afrikan Gambia-joen rannalla sijaitseva Niokolo-Goban kansallispuisto: villieläimiä salametsästetään ja joen patoaminen lopettaisi niille tärkeät tulvat.
Lisääntyvät rankkasateet, tulvat ja kosteus rapauttavat Etelä-Amerikassa savitiilistä rakennettua muinaista Chan Chanin kaupunkia Perussa ja Coron satamakaupunkia Venezuelassa.
Eroosio, kasvillisuus ja sadevedet kuluttavat Kilwa Kisiwanin ja Songo Mnaran satamakaupunkien raunioiden perustuksia Tansaniassa Itä-Afrikan rannikon saarilla. Näissä 1200- ja 1500 -lukujen kaupan keskuksissa myytiin kultaa, hopeaa, helmiä, parfyymeja, pitsiä, Persian saviastioita ja Kiinan posliinia.
Afrikassa on lukuisa joukko muitakin uhanalaisia maailmanperintökohteita. Salametsästys on jo hävittänyt pääosan Manovo-Gouda-St. Florian kansallispuiston villieläimistä Keski-Afrikan tasavallassa.
Kongossa salametsästys, metsien hakkuut ja aseelliset konfliktit uhkaavat peräti viittä kansallis- ja luonnonpuistoa, jotka ovat esimerkiksi vuoristogorillojen asuinsijoja. Sodasta on kärsinyt myös Nigeriassa sijaitseva Afrikan suurin kansallispuisto, joka on palautumassa, mutta kärsii uhanalaisten lajien kaupasta. Senegalissa lintujensuojelualuetta uhkaa villinä leviävä uusi vesikasvi.
Unescon uhanalaisten listalla ovat myös Azerbaizanin Bakun laakso, Chilen salpietarikaivokset ja Iranin Bamin kaupunki, Norsunluurannikon ja Nimban kansallis- ja luonnonpuistot Länsi-Afrikassa ja Simienin kansallispuisto Etiopiassa, Abu Menan muinainen kaupunki Egyptissä, riisiterassit Filippiineillä, Manan villieläinten suojelualue Intiassa, Ashurin muinaiskaupunki Irakissa ja Zabid Jemenissä sekä Shalamarin puutarhat Pakistanissa.
Sotilaalliset kriisit ja poliittinen epävakaus vaikeuttavat Jerusalemin muurin ja sen vanhan kaupungin, Afganistanin Bamin laakson ja Kosovon keskiaikaisten monumenttien suojelua.