Pohjoismaiden uhanalaisimmalla linnulla kiljuhanhella on ollut ennätyksellisen hyvä pesintäkesä. Poikasia on havaittu tänä vuonna 70.
Poikasia on laskettu syksyisin vuodesta 1994 lähtien, ja tämän vuoden luku on seurantahistorian suurin.
– Viime sunnuntaina Pohjois-Norjan Porsanginvuonolla havaittiin riemastuttava 126 kiljuhanhen parvi, joista 70 oli tämän kesän poikasia, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen kertoo.
Norjan, Suomen ja Ruotsin yhteinen kiljuhanhikanta romahti 1900-luvun aikana tuhansista pesivistä pareista noin kahteenkymmeneen pariin.
Edellinen hyvä kiljuhanhien pesintäkesä oli sopuli- ja myyrähuipun aikaan vuonna 2011, jolloin havaittiin 45 poikasta.
– Hyvää pesintätulosta osattiin ennakoida, koska myyriä on tänä kesänä ollut tunturialueilla runsaasti, ja silloin ketut ja muut nisäkäspedot keskittävät saalistuksensa lintujen pesien sijaan jyrsijöihin, Tolvanen sanoo.
Kiljuhanhi on tuoreen uhanalaisuusarvioinnin mukaan koko EU:ssa äärimmäisen uhanalainen. Suurimmat uhat lajille ovat metsästys, elinympäristöjen häviäminen ja häirintä.
WWF kehottaa hanhien metsästäjiä erityiseen varovaisuuteen, ettei syysmuutolla olevia korvaamattoman arvokkaita kiljuhanhia joudu tahattomasti ammutuksi. Laji on metsästystilanteessa lähes mahdoton luotettavasti erottaa monissa EU-maissa riistalintuihin kuuluvasta tundrahanhesta.
Pohjolan luonnonvaraisten kiljuhanhien ainoat tunnetut pesimäpaikat sijaitsevat Pohjois-Norjassa, ja poikueet emoineen kerääntyvät elokuun lopussa Porsanginvuonolle valmistautumaan syysmuutolle.