Ud­mur­tit lau­la­vat jo suomea

"Ystäväni opiskeli suomea ja kuulin, kun hän puhui. Suomen kieli on kuin laulua, sellaista hiljaista."

Irina Sokolovalla, Tanja Nagovitsinalla ja Lena Sidorovalla on vielä pari viikkoa aikaa hioa suomen taitojaan tositilanteissa.
Irina Sokolovalla, Tanja Nagovitsinalla ja Lena Sidorovalla on vielä pari viikkoa aikaa hioa suomen taitojaan tositilanteissa.
Kuva: Rajasalo Saara

"Ystäväni opiskeli suomea ja kuulin, kun hän puhui. Suomen kieli on kuin laulua, sellaista hiljaista."

Udmurtti Lena Sidorova puhuu suomea maistellen, tunnustellen jokaista sanaa. Hän, Tanja Nagovitsina ja Irina Sokolova ovat opiskelleet suomea Udmurtian valtion yliopistossa Izhkarissa kolme vuotta. Nyt lisäoppia on tultu hakemaan kielikurssilta Oulusta.

Venyvä ja paukkuva murremetelisoppa ei liene helpoin laulu ymmärtää. Sitä voinee verrata englantia oppineen yritykseen saada selvää skotlantilaisesta mongerruksesta. Kirjakielellä kommunikointi kuitenkin sujuu mainiosti.

"Suomen kieli on vaikeaa, mutta hyvin mielenkiintoista", kaikki kolme vakuuttavat.

"Kun tulimme Suomeen ja puhuimme ensimmäistä kertaa opettajamme kanssa, se oli kamalan vaikeaa. Nyt on jo paljon helpompaa", Sidorova lisää.



Kurssilla hiotaan puhetaitoja


Kolme viikkoa kestävä kurssi on kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMO:n järjestämä. Se on tarkoitettu ulkomaisissa yliopistoissa suomea vieraana kielenä opiskeleville.

"Kurssilla keskitytään nimenomaan puhumiseen, sillä siinä on yleensä eniten ongelmia harjoituksen puutteen vuoksi. Tekstin ymmärtäminen ja kielioppi ovat opiskelijoiden vahvimpia puolia", kertoo Oulun kurssin johtaja Tanja Sitomaniemi.

Lisäksi kurssilla opiskellaan Suomen kirjallisuutta ja kulttuuria.

Opiskelijakolmikon odotukset ovat kurssin sisällön kanssa samansuuntaiset: kaikkien toive olisi oppia puhumaan suomea hyvin ja sujuvasti. "Totta kai myös tutustua kulttuuriin ja oppia, miten asiat ovat Suomessa", Sokolova lisää.



Erikoisuus innostaa opiskelemaan


Oulussa on opiskelijoita kahdeksasta maasta ympäri Eurooppaa, Venäjältä ja Yhdysvalloista.

"Jakauma on hyvin tyypillinen. Tosin aikaisempina vuosina tulijoita on ollut myös Aasian maista, Kiinasta ja Japanista", Tanja Sitomaniemi kertoo.

CIMO järjestää kesäkursseja eri puolilla Suomea yhteistyössä yliopistojen kanssa. Intensiivikursseilla olevien 220 suomen kielen opiskelijan lisäksi alkeiskursseilla on heinä-elokuussa 300 Erasmus-vaihtonsa syksyllä aloittavaa opiskelijaa.

"Motiiveja suomen opiskeluun on monia. Useita kiinnostaa suomen kielessä sen pienuus ja erikoisuus, toisille suomi on äidinkielen sukukieli. Joillakin taas on tänne sukulaissiteitä", Sitomaniemi listaa.

Suomen kieltä ja kulttuuria voi opiskella noin 105 yliopistossa 30 maassa. Opetusta on tarjolla miltei kaikissa Euroopan maissa sekä Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Eniten opetuspisteitä on Pohjoismaiden lisäksi Saksassa ja Venäjällä.



Sukukielet muttei mielet


Sidorova kertoo, että hänet ajoi suomen kielen pariin sen kauniisti juokseva nuotti. Nagovitsina ja Sokolova vetoavat enemmän sattumaan.

"Minä myös tiesin, että suomi on udmurtin sukulaiskieli", Sidorova lisää. Kaikki kolme opiskelevat toisena pääaineenaan udmurttia.

"Jos tuntee kielten historian, niissä voi kuulla samankaltaisuuksia", Sidorova kertoo ja antaa esimerkkejä.

Osoitettuna yhteydet ovat selviä, mutta puheesta ummikon on mahdoton saada otetta. Keskustelussa on aivan yhtä vähän tarttumapintaa kuin suomalaisessa kulttuurissa Udmurtiassa kasvaneelle opiskelijalle.

"Täällä on todella erilaista. Elämä on niin hiljaista. Kotona kaikki menee nopeasti ja aina on melua." Sidorovan sanat saavat potkua kaikuessaan tyhjässä yliopiston aulassa.

"Ja Suomessa ihmiset ajavat polkupyörällä. Se on outoa", Nagovitsina lisää.

Ulkona suomen kielen laitoksen pihassa ainoa ääni on puita piiskaava tuuli. Sodorovaa naurattaa. "Täällä on hienoa olla, mutta niin kovin outoa. Suomi ei sovi ollenkaan meidän mielelle."

Ilmoita asiavirheestä