Uusperhe on paketti, johon ei sovi mikään joko tai. Uusperhe on sekä että.
Sekä vaativa että antoisa. Sekä rikas että raskas. Sekä ihana että aivan mahdoton.
Uusperhe on niin monimutkainen sosiaalinen rakenne, että viranomaiset haluavat usein nostaa kätensä pystyyn.
"Uusperheen ihmissuhteet yllättävät aina. Ne elävät ja muuttuvat koko ajan, kun fantasiavaiheesta on päästy eteenpäin", uusperheen isä Pasi Orava Oulusta sanoo.
Opetusministeriön nettisivulla on aakkosittain luetteloitu aihealueet, joihin asiantuntemusta pitäisi löytyä. U niin kuin urheilu, U niin kuin ulkosuomalaiset, U niin kuin Unkari. Missä on U niin kuin uusperhe?
"Mitään erityistä ohjeistusta ei uusperheisiin liittyen kouluasioissa ole", ministeriön tiedotuksesta kerrotaan. "Asiat hoidetaan koulukohtaisesti."
Stakesista löytyy useita lapsi ja ero -aiheisia julkaisuja, mutta uusperheistä ei mainita sanaakaan. Väestöliiton nettisivuilla putaan parisuhteista ja avioeroista. Missä ovat uusperheet?
Kuka allekirjoittaa koepaperin?
Olisiko uusperheiden asioista syytä luoda yhteisiä käytäntöjä? Ainakin kysymyksiä pelkästään koulumaailmasta on paljon.
Saavatko yhteishuoltajuudesta sopineet vanhemmat tasa-arvoisesti tiedon lapsen kouluasioista? Kuka saa allekirjoittaa koepaperin? Mikä on isä- tai äitipuolen asema vanhempainilloissa? Voiko lapsi käydä kahta koulua? Voiko käydä viikon kuukaudesta koulua kotonaan etävanhemman luona, ja kolme viikkoa koulussa asuinpaikkakunnallaan?
"Teoriassa on mahdollista, että lapsi käy kahta koulua, mutta se on koulutuksen järjestäjän asia ja vaatisi paljon koulujen välistä yhteistyötä", selvittää opetushallituksen esi- ja perusopetuksen asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Irmeli Halinen. "En ole kuullut, että kahden koulun järjestelyyn olisi missään päädytty."
Sen mahdollisuuden, että lapsi suorittaisi oppimisvelvollisuuttaan osaksi kotona ja osaksi koulussa, laki kieltää.
"Viikko kuukaudessa etävanhemman luona kotiopetuksessa ei ole mahdollista. Rehtorin täytyy ratkaista tapauskohtaisesti, voiko lapsi saada vapaata sen vuoksi, että vierailee kaukana asuvan etävanhemman luona."
Irmeli Halisen mielestä tällaisten vapaiden tulee olla poikkeuksia, ei jokaviikkoisia käytäntöjä. Halisen mielestä kouluissa pitää yleensäkin keskustella, kuinka uusperheellisen lapsen etu toteutuu parhaiten. Joulu- ja kevätjuhlien ei tarvitse alkaa aina aamulla kahdeksalta. Kaikki lapsen juhliin haluavat kun eivät asu koulun lähellä.
"Koulut ovat ikionnellisia, jos vanhemmat ehtivät ja jaksavat tulla vanhempainiltoihin. Jos paikalla on lapsen elämään kuuluvia aikuisia neljä, sen parempi."
Oleellisinta on, että huoltajat ovat asioista keskenään sovussa. Isä- tai äitipuolen allekirjoitus koepariin käy, jos perheiden kanssa niin sovitaan. Koulu joutuu sen sijaan hankalaan välikäteen, jos vanhemmat ovat erimielisiä.
"Silloin otetaan käyttöön pykälät. Yhteishuoltajuudessa molempien vanhempien kuuluu saada itselleen lasta koskettavat tiedot ja kutsut. Etävanhempi voi aivan hyvin niitä itselleen pyytää."
Hullunkuriset perheet-osastoon
Uusperheneuvoja Kristiina Ketola-Orava ja puolisonsa Pasi Orava kertovat, että käytännössä asiat sujuvat jos lähivanhempi on yhteistyöhaluinen ja etävanhempi aktiivinen. "Ei auta, jos vain toinen mainittu asia toimii", Pasi Orava huomauttaa.
Kristiina Ketola-Orava kertoo, että joissakin kouluissa katsotaan pitkään, jos lapsen vanhempainiltaan ilmestyy äiti- tai isäpuoli. Asenteet uusperhettä kohtaan eivät hänen mielestään ole muutenkaan aivan kunnossa.
"Minusta tuntuu, että esimerkiksi kirkon käytännöissä uusperheet kuuluvat yhä osastoon hullunkuriset perheet. Sinne pääsevät myös sinkut ja homoperheet."
Kirkon perhekasvatussihteeri Arja Seppänen kirkkohallituksesta ymmärtää. Hänen mukaan on vieläkin työntekijäkohtaista, kuinka luontevaksi uusperheellisten asiat koetaan.
"Meillä ei ole olemassa erikseen uusperhetyötä. Uusperhe on perhe siinä kuin mikä muu perhe tahansa."
Rippikoulutyössä on pohdittu vuosia, kuinka kohdata nuoren ympärillä olevat kummit, isovanhemmat sekä myös etävanhemmat. "Tieto rippikoulun vanhempainilloista pitäisi mennä kummallekin vanhemmalle. Se olisi vanhempia kunnioittavaa", Seppänen neuvoo.
Hän ei näe hyvänä, että tiedotusasia jätetään nuoren hoidettavaksi. Lappu voi unohtua reppuun, eikä tieto kantaudu lopulta kenellekään.
"Me lähetämme tiedot sille vanhemmalle, jonka nuori meille ilmoittaa", kertoo Oulun tuomiokirkkoseurakunnan rippikoulutyöstä vastaava kappalainen Ari-Pekka Metso. "Tilanteet ovat kirjavia ja parhaaseen tulokseen päästään noudattamalla nuoren toivetta."
Jos äitipuoli
ei olekaan paha
Suomen uusperheellisten liitossa ollaan huolissaan erityisesti isä- ja äitipuolen asemasta. Myytti pahasta äitipuolesta elää ja voi hyvin. Kuitenkin tiedetään tapauksia, joissa äiti- tai isäpuoli huolehtii lähes yksin puolisonsa lasten arkipäivästä. Silti äiti- tai isäpuolella ei ole mitään juridisia oikeuksia lapseen.
Uusperheellisten liitto toivoikin viime keväänä hallituksen kiinnittävän huomiota uusperheen äiti- tai isäpuolen asemaan ja oikeuksiin. Lapsen edunmukaista on, että hänen perheensä kasvattajien asema on laissa tunnustettu, julkilausumassa todettiin. Asiaa perusteltiin sillä, että äiti- ja isäpuolen oletetaan kuitenkin osallistuvan lapsen hoitoon vanhemman tavoin. Esimerkiksi päivähoitoon ilmoitetaan molempien aikuisten työajat. Hallitukselta toivottiin samassa yhteydessä lisää tukea uusperheille.
"Peruspalveluministerin Paula Risikon vastaus oli pöyristyttävä. Hän sanoi, että uusperheet eivät tarvitse mitään erityistukea", liiton toiminnanjohtaja Pekka Larkela hämmästelee.
Vaikka hän pitää toimivaa uusperhettä hyvin rikkaana ja antoisana kasvuympäristönä lapselle, on tuen puute silti huutava.
"Koulutamme uusperheneuvojia, mutta yksi pieni järjestö hukkuu työmäärään. Odotan kuntia ja seurakuntia talkoisiin. Uusperheet tarvitsevat lisää perheneuvontaa ja vertaisryhmiä. On hyvä, että järjestetään eroseminaareja, mutta siitä pitäisi päästä myös eteenpäin."
Vaativanpuoleinen fuusio
Uusperheessä kyse on talouselämän termein kuvattuna fuusiosta. Kun kaksi firmaa lyö hynttyyt yhteen, eli fuusioituu, tiedetään työpaikoilla kutakuinkin, kuinka toimia niin, että kaksi erilaista kulttuuria saadaan myös hitsautumaan yhteen.
Operaatio vaatii paljon aikuisuutta, palavereja, tutustumista, tiimityötä ja toisten näkemysten kunnioittamista.
"Jos ihmiset työpaikoilla toimisivat kuten usein uusperheissä, se aiheuttaisi kauhistelua.", Larkela sanoo.
On tutkittu, että lapsen elämään mahtuu ainakin kolme tärkeää aikuista. Sosiaalinen vanhemmuus joko kasvaa tai ei kasva sen mukaan, kuinka lapsi asian kokee.
Polttavimmat kysymykset uusperheissä ovat parisuhde- ja ajankäyttöongelmat. Uusperheissä helposti lakaistaan ongelmia maton alle, koska koetaan onnistumisen pakkoa. Ongelmien piilottaminen johtaa tietenkin helposti uuteen epäonnistumiseen.
"Iso kysymys on mustasukkaisuus toisen lasta kohtaan", Pekka Larkela tietää.
Kristiina Ketola-Orava pamauttaa vielä suorempaan. "Uusperheessä kaikki ovat mustasukkaisia kaikille."
Heidän uusperheessään aikanaan Kristiinan lapset olivat mustasukkaisia Pasin lapsille, kun nämä saivat asua isän kanssa ja Pasin lapset olivat mustasukkaisia Kristiinan lapsille, kun nämä saivat asua äidin kanssa.
"Kaikeksi kukkuraksi minä olin mustasukkainen, kun Pasi oli ex-puolisonsa kanssa niin hyvissä väleissä toisin kuin minä exäni kanssa. Juttelivat hirveästi puhelimessa ja minä mietin, että mitä edes erositte! Onneksi elämä uusperheessä on tuonut ymmärrystä kaikkia osapuolia kohtaan."
Pekka Larkela kertoo, että uusperheissä on kova imu eriytyä kahdeksi puolueeksi. "Sen vuoksi on äärettömän tärkeää, että tieto molempien lasten asioista tulee kummallekin puolisolle perheessä."
Aluksi biologiset vanhemmat yrittävät ratkaista asioita keskenään niin kuin ennenkin, mutta pian uusi puoliso tulee prosessiin mukaan. On kuitenkin tärkeää, että uusi puoliso on ratkaisemassa vain oman perheen asioita, ei ex-puolison elämää.
Pasi Oravan mielestä on luonnon laki, että biologiset lapset yrittävät tulla aluksi uusperheessä pariskunnan väliin.
"Kun rajoja aletaan asettaa, lapset haluavat usein takaisin yksinhuoltajavaiheeseen."
Kaikki nämä lapset
Uusperheelliset ovat pyytäneet vihkikaavaan mukaan mahdollisuuden kysyä tärkeällä hetkellä puolisolta myös: Tahdotko sinä ottaa kaikki nämä lapset rakkautesi piiriin?
"Voiko kauniimpaa olla", Kristiina Ketola-Orava huokaisee.
Usein perhejuhlat tuovat uusperheissä esille sen, millaiset suhteet oikeasti ovat. "Me kutsumme juhliin kaikki, ketä siellä kuuluu olla", ovat Oravat ratkaisseet juhla-asian. Kristiina Ketola-Orava sanoo, että jos juhlat tuntuvat vaikeilta exän kanssa, on aikuisten silti kyettävä silti toimimaan asiallisesti. "Kaksi tuntia ihminen kestää mitä vain."
Kappalainen Ari-Pekka Metso kertoo, että uusperheet ovat nykyään papille arkipäivää. "Joskus juhlien ilmapiirin voi aistia kireäksi, mutta yleensä ongelmat on juhlaan mennessä ratkaistu."
Suomen Isovanhempien yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Leinonen esittää rohkeasti, että avioeroissa etsittäisiin lapsen ympäriltä niitä väyliä, jotka ovat kunnossa.
"Usein suhteet mummoihin ja vaareihin toimivat. Mielestäni tapaamisasioissa niitä suhteita voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän."
Isovanhempien yhdistykseen tulee kyselyjä, joissa mummot ja ukit tiedustelevat, voisivatko he saada tapaamisoikeuksia lapsenlapsiinsa.
"Me emme ole oikeusviranomaisia", Leinonen muistuttaa. "Tapaukset kuitenkin osoittavat, että ristiriidat ovat perheissä lisääntyneet, kun on tullut monenkertaisia mummoja ja vaareja. Toisaalta lasten ympärille on tullut lisää hellittelijöitä. Uusperhe voi olla rikkaus lapselle ja isovanhemmalle, jos homma toimii."
Isovanhemmat tarvitsevat Pekka Leinosen mukaan taitoa olla käytettävissä, tyrkyttämättä apuaan. "Lapsenvahtirobotteja he eivät ole. Myös uusperhekuvioissa täytyy kaikkien tunteet ja tilanteet ottaa huomioon."
Testamenttiasioissa uusperheellisten tulisi olla aiempaa tarkempia. Kun perhettä kohtaa onnettomuus, voi avoliitossa elävä leskeksi jäänyt uusi puoliso joutua yllättäen omasta asunnostaan ulos, ja omaisuutta tulee hallitsemaan alaikäisten lasten huoltaja. Käytännössä yleensä vainajan ex-puoliso.
Ystäväpiiri läpi kiirastulen
Kaikkien ongelmien ja murheiden jälkeen uusperheelliset väittävät kuitenkin silmin kirkkain, että he ovat mainettaan onnellisempaa väkeä.
"Lapset ovat sosiaalisia ja oppivat jakamaan aikaansa. Heidän ympärillään on tuplajoukko heistä kiinnostuneita aikuisia", Pasi Orava sanoo.
Pekka Larkela muistuttaa, että on sitä ennenkin eletty samassa huushollissa ison joukon kanssa. Oli naimatonta tätiä, setää, renkiä, piikaa, isovanhemmista puhumattakaan. Kun uusperheellisten lasten kulkemista etävanhemman luona kauhistellaan, Larkela kysyy, kuinka lapset kestävät sen, että heidät raastetaan sosiaalisesta ympäristöstään joka viikonloppu perheen kesämökille. "Se on lapsille usein isompi ongelma."
Uusperheessä ryhmäprosessi vaihtuu koko ajan. Uusperheen lapsista kasvaa Larkelan mukaan aikuisia, jotka pysyvät muuttuvissa olosuhteissa tilanteiden tasalla.
"Uusperheessä ollaan usein myös pehmeiden arvojen kannattajia. Nyt perheitä kiinnostaa, kuinka saadaan suhde ja perhe-elämä toimimaan, auton merkki on toissijainen asia."
Myös uusperheellisten ystäväpiiri on käynyt läpi kiirastulen ja jäljelle jääneet ovat todellisia ystäviä.
"Äiti- ja isämyytti on meillä kyllä yllättävän lujassa. Kun vaimoni tytär kutsui minua isäksi ja omaa isäänsä isiksi, oli se vieraille vaikea asia. Tytär opetteli lopulta kutsumaan minua Pekaksi vieraiden aikana."