Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien ikääntyneiden potilaiden hoitoon kaivataan huomattavasti lisää voimavaroja. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että nykyisten ikäpotilaiden omaiset pitävät hoidon laatua vielä hyvänä, mutta tätä kriittisempi sukupolvi on selvästi nostamassa päätään.
- Nuoremmat, korkeasti koulutetut ja vähintään kerran viikossa osastolla käyvät ihmiset suhtautuvat läheisensä hoidon laatuun muita kriittisemmin. He näkevät hoitotyötä muita lähempää, ja siten heillä on arvostelulleen myös enemmän perusteita, sanoo erikoissairaanhoitaja, terveydenhuollon lisensiaatti Päivi Voutilainen.
Hänen väitöstutkimuksensa hoitotyön laadusta ikääntyneiden pitkäaikaisessa laitoshoidossa tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina.
Voutilaisen mukaan nykyään ollaan eräänlaisella vedenjakajalla: laitoksissa hoidetaan vielä vähään tyytyvää sukupolvea. Myös heidän omaisensa ovat varsin iäkkäitä henkilöitä, jotka eivät juuri hoidosta nurise.
- Jotta tulevaisuudessakin voitaisiin turvata tyytyväiset asiakkaat, omaiset ja hyvät hoitotulokset, henkilöstön mitoitukseen tulisi nyt tarttua toden teolla. Hoitotyötä tehdään aivan liian pienillä voimavaroilla. Henkilöstöä on liian vähän, se ikääntyy ja sairauspoissaoloja on paljon, jopa 17-26 vuorokautta vuodessa per työntekijä, Voutilainen sanoo.
Yksilöllistä hoitoa
Nykyään pitkäaikaisessa laitoshoidossa on noin 30 000 ikääntynyttä. Heitä on hoitamassa arviolta 40 000 työntekijää. Voutilaisen mukaan terveyskeskusten vuodeosastoilla on noin kuusi hoitajaa suunnilleen kymmentä asiakasta kohden jakautuneena kolmeen työvuoroon.
- Hoitajia tarvitaan tulevaisuudessa ja erityisesti vuoden 2010 jälkeen aika paljon nykyistä enemmän, jos turvataan samalle määrälle vanhusikäluokasta edes samantasoiset palvelut kuin tällä hetkellä.
Lisää hoitajia tarvitaan, jotta asiakkaiden tarpeisiin voitaisiin vastata yksilöllisesti. Näin heille voitaisiin tarjota myös kuntouttavaa hoitoa niin, että vanhusten omat voimavarat olisivat käytössä. Tämä ei pienellä henkilöstömäärällä onnistu.
Voutilaisen väitöksen mukaan omaiset haluaisivat osallistua läheistensä hoitoon ja sen suunnitteluun nykyistä enemmän.
- Odotukset ovat monasti ristiriitaiset. Henkilökunta odottaa sitä, että omaiset auttavat ruokailuissa ja wc:ssä käynnissä ja tavallaan siten helpottaisivat hoitohenkilökunnan työtä. Omaisten oma toive näyttäisi olevan läheisen tukeminen sosiaalisella ja henkisellä puolella.
Koulutus tärkeää
Hoitotyön laatua ei Voutilaisen mukaan pidä käsitellä vain yhdestä näkökulmasta. Yksi oleellinen osa laadukasta hoitoa on henkilöstön koulutustaso. Erityisesti amerikkalaiset tutkimukset osoittavat, että siellä, missä on enemmän sairaanhoitajia, on vähemmän potilaiden komplikaatioita kuten painehaavaumia tai syvälaskimotukoksia.
- Tässä suhteessa Suomessa on ollut hyvinkin positiivinen kehityskulku 90-luvulla. Meillä on nimenomaan panostettu koulutettuun henkilökuntaan. Samaan aikaan hoitaja-laitosapulaisten ja kylvettäjien ammattikuntien määrä on vähentynyt, Voutilainen kertoo.
Ikääntyneitä hoitavien keski-ikä on varsin korkea eli yli 45 vuotta. Voutilaisen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että he ovat saaneet peruskoulutuksen aika kauan sitten. Siten täydennyskoulutuksen tarve on suuri.