Ykköstyypin diabetes yleistyy rajusti Euroopassa. Potilaita on Suomessa väestöön nähden enemmän kuin missään muualla. Kukaan ei tiedä, miksi.
Tänä keväänä Lancetissa julkaistun tutkimuksen mukaan alle viisivuotiaiden sairastuvien määrä voi jopa kaksinkertaistua kymmenessä vuodessa, näin myös Suomessa.
Ei tiedetä, mistä nopea yleistyminen johtuu. Taudin syykin on tuntematon, joten sitä ei voi ehkäistä.
"Tauti lisääntyy niin nopeasti, että syyn täytyy löytyä ympäristötekijöistä. Geenit eivät muutu niin äkkiä", sanoo dosentti Riitta Veijola Oysin lastentautien klinikasta.
Toistaiseksi ei ole löytynyt vain suomalaisille tyypillistä diabetekselle altistavaa geeniä.
Varhain aloitettu lehmänmaito voi joidenkin tutkimusten mukaan olla taudin riskitekijä, mutta päinvastaisiakin tuloksia on.
Myös suoliston enterovirusten on arvioitu lisäävän tautialttiutta. Potilaat ovat muita useammin sairastaneet enterovirusinfektion. Suomalaisessa Dipp-tutkimuksessa on havaittu, että enterovirusinfektio edeltää vasta-aineiden muuttumista positiivisiksi.
Tyypin 1 diabetekseen sairastuneet ovat muita useammin syntyneet keisarileikkauksella.
"Keisarileikkauksella syntyvä lapsi ei altistu samalla tavalla ympäristön mikrobeille kuin alatiesynnytyksessä. Tällä voi olla merkitystä immuunijärjestelmän kehittymisessä", Veijola kertoo.
Myös nopea painonnousu ensimmäisen ikävuoden aikana näyttää olevan riskitekijä.
Taudin puhkeamisen taustalla voi siis olla useita altistavia tekijöitä ja erilaisia reittejä, jotka johtavat haiman insuliinierityksen loppumiseen.
Diabetekseen sairastuvat ovat yhä nuorempia ja useammin poikia kuin tyttöjä. Tauti puhkeaa yleensä alle 40-vuotiaana, joskus jopa alle vuoden iässä.