Jääkiekko: Kärpät hävisi vii­mei­sen lii­ga­kamp­pai­lun­sa Ha­ka­met­säs­sä jat­ko­ajal­la

Pääkirjoitus: Köy­hil­le pu­toi­lee nyt vain muruja rik­kai­den ro­ko­te­pöy­dil­tä, eikä se ole edes jäl­kim­mäi­sen joukon etu

Tyy­ny­lii­na nousi suureen rooliin Bo­dom-oi­keu­den­käyn­nis­sä

Bodominjärven kohtalokkaalta leiripaikalta löydetty tyynyliina nousi varsin keskeiseen rooliin, kun kolmoissurmaa käsiteltiin tänään Espoon käräjäoikeudessa.

Tyynynliinasta on keskusteltu oikeudenkäynnissä keskiviikkona. Kuvassa nuorten verinen ja murjottu teltta, joka kuvattiin kesäkuussa 1960.
Tyynynliinasta on keskusteltu oikeudenkäynnissä keskiviikkona. Kuvassa nuorten verinen ja murjottu teltta, joka kuvattiin kesäkuussa 1960.

Bodominjärven kohtalokkaalta leiripaikalta löydetty tyynyliina nousi varsin keskeiseen rooliin, kun kolmoissurmaa käsiteltiin tänään Espoon käräjäoikeudessa.

Puolustuksen mukaan verinen ja spermainen tyynyliina on vahva todiste siitä, että veritekojen takana oli ulkopuolinen henkilö. Syyttäjät taas katsovat, ettei tyynyliinalla ole mitään merkitystä.

Keskustelu tyynyliinasta hallitsi oikeuskäsittelyä lähes koko aamupäivän.

Murhista syytetyn Nils Gustafssonin asianajajan Riitta Leppiniemen mukaan tyynyliina puhuu ulkopuolisen tekijän puolesta, sillä verijäljet eivät sovi Gustafssoniin tai kolmeen muuhun nuoreen.

Tätä tukee hänen mielestään myös se, että tyynyliina jäi aikanaan poliisille, vaikka nuorten muut tavarat luovutettiin omaisille.

Syyttäjien Tom Ifströmin ja Heli Haapalehdon mukaan tyynyliinan spermajäljet ovat voineet syntyä jo paljon ennen verityötä.

Haapalehto sanoi, että tyynyliina oli käytössä kuukautissiteenä ja löytyi rullalle käärittynä ja kuminauhoin päistään sidottuna teltan vierestä. Puukolla katkotuista kuminauhoistakin löytyi verta.

Surmatyön ajankohtana Irmeli Björklundilla oli kuukautiset. Syyttäjät katsovat, että tyynyliina kuului juuri hänelle.

"Jos minä en saa,
ei saa kukaan"

Syyttäjien mielestä Gustafsson on surmattuaan ja riisuttuaan Björklundin sivaltanut kuukautissuojan verisellä puukolla tämän yltä pois ja heittänyt tyynyliinan teltan sivuun.

"Spermajäljet eivät ole voineet syntyä tyynyliinaan, kun se oli käärittynä. Björklund on voinut saada sen käyttöönsä jostain, ja jäljet ovat jo olleet olemassa", Haapalehto sanoi.

Puolustus kuitenkin korosti, että poliisilausunnon mukaan veri oli tippunut tai räiskynyt tyynyliinalle. Uusissa tutkimuksissa verta ei löytynyt tyynyliinasta enää lainkaan, koska poliisi leikkasi 60-luvun tutkimuksissa veritahrat irti.

Tyynyliinan siemenneste ei ole Seppo Boismanin tai Nils Gustafssonin, eikä veriryhmä täsmää yhteenkään neljästä nuoresta. Gustafssonin lisäksi kolme muuta epäiltyä on testattu, mutta heidänkään dna:nsa ei ole sopinut tyynyliinaan.

Syyttäjät tarkensivat oikeudessa verityön motiivia. Haapalehdon mukaan Björklundin niskan syvät pistohaavat osoittavat, että tekijän on täytynyt olla vihoissaan. Haavat ovat myös syntyneet kuoleman jälkeen, koska niistä ei ole valunut verta.

"Gustafsson on ajatellut, että jos minä en sinua saa, niin ei saa kukaan muukaan. Tässä ilmenee selvä mustasukkaisuus", Haapalehto kuvaili.

Kenet lintuja tarkkaillut
näki leirissä?

Käräjäoikeudessa käsiteltiin koko keskiviikon ajan syyttäjien ja puolustuksen kirjallisia todisteita, muun muassa dna-tutkimuksia ja surmateltan verijälkien sijaintia.

Gustafsson seurasi oikeudenkäyntiä jälleen tyynenä ja rauhallisena. Vain keskustelu löytöhetkellä hänen jaloissaan olleista sukista sai Gustafssoninkin hörähtämään.

Torstaina oikeuden eteen astuu mies, joka tarkkaili järvellä helluntaiaamuna vuonna 1960 lintuja. Hän näki jonkun ulkopuolisen poistuvan surmaleiristä kohti rantaa.

Lisäksi todistaja näki noin 20 metrin päästä kaatuneen teltan ja sen päällä jalat. Hän oletti, että jalkojen omistaja ottaa aurinkoa.

Puolustuksen mielestä jalat kuuluivat Gustafssonille. Syyttäjien mielestä jalat olivat Boismanin ja leiristä poistuva hahmo oli Gustafsson kenkien piilotusmatkalla.