Sen piti olla veret seisauttava kaksintaistelu - sellainen keihäskisa, jota muistellaan kuppiloissa vielä vuosia, jossa 90 metrin viiva on halpaa kuin markkinamakkara. Eihän se ihan noihin mittoihin yltänyt.
Taistelu taukosi ennen kuin se ehti alkaa. Andreas Thorkildsen otti oman paikkansa toisen heittokierroksen alkuun, eikä Tero Pitkämäestä ollut kampoihin panijaksi.
"Odotin, että olisin voinut haastaa hänet vähän tiukempaa taisteluun. Andreas oli tänään parempi", Pitkämäki sanoi.
Kasvot pysyivät peruslukemilla
90 metriä jäi lähes tuulettomalla Ullevilla rikkomatta. Thorkildsen vei kultamitalin Norjaan 88,78 kantaneella kaarella. Pitkämäki pokkasi hopean 86,44-metrisellään, joka syntyi ensimmäisellä kierroksella. Tyyni keli söi tuloksista pari metriä pois.
Pitkämäki oli kultataistelussa mukana kolme ensimmäistä heittokierrosta.
"Ensimmäinen heitto oli rento ja teknisesti aika hyvä, toisessa oli liikaa yritystä, ja kolmas lähti turhan korkealle. Sitten loppuivat paukut."
Maailmanennätysheittäjä Jan Zeleznyn paukut loppuivat vieläkin aikaisemmin: tilille tuli yksi onnistunut heitto (85,92) ja viisi täydellistä limboa.
40-vuotias veteraani vei kuitenkin pronssin kotiinsa.
"On se kova ukko", hopeamies Pitkämäki määritteli.
Tero Pitkämäki tyytyi kohtaloonsa. Kunniakierrosta hän hölkkäsi Suomen lippu hulmuten, mutta kasvot pysyivät peruslukemilla.
Ei kai hopea suinkaan ollut pettymys?
"Ei toki. Olen tyynen tyytyväinen", Pitkämäki sanoi.
"Onhan tämä ensimmäinen mitalini, ja ura on noususuhdanteessa. Viime vuonna olin neljäs ja nyt toinen."
Samaa toisti keihäsmiehen valmentaja Hannu Kangas. EM-hopea oli yksi pysäkki kymmenen yhteistä vuotta jatkuneella taipaleella.
"Ei tämä sen kummemmin meidän tulevaisuuteemme vaikuta. Ensi vuonna heitetään MM-mitaleista ja seuraavana vuonna on Teron uran ehdoton kohokohta. Päätähtäin on Pekingissä", Kangas sanoi.
"Ja sinne mennään näillä tutuilla systeemeillä."
Mahdottoman riehakkaisiin juhliin kaksikolla ei hopeasta huolimatta ollut aihetta. Kisa oli Pitkämäen kahdeksas tänä vuonna, ja tulos kuudenneksi paras. Viime kesänä Pitkämäki heitti MM-Helsingissä kesän ylivoimaisesti huonoimman kisansa.
"Olisi ollut henkisesti kova paikka, jos mitalia ei olisi nytkään tullut", Pitkämäki myönsi.
Maallikon silmään Pitkämäen heitot näyttivät suhteellisen normaaleilta - paitsi, että ne olivat tavallista lyhyempiä. Asiantuntevammat silmät poimivat muutakin.
"Tukijalka karkasi liian kauas", valmentaja Kangas sanoi ja Pitkämäki oli samaa mieltä.
"Heittoihin tuli turhaa hätäilyä. Malttia olisi pitänyt olla", Pitkämäki tunnusti.
Sadan metrin
kaari mahdollista
Mestari Thorkildsen on keihäänheittoareenoiden taitoniekka. Muun maussa maailmanmestari Aki Parviainen on ihastellut norjalaisen tapaa käsitellä heittovälinettään: keihäs on oikeassa lentoasennossa heti kädestä irrotessaan, se ei laahaa eikä tärise mennessään.
Göteborgissa ihailijakerhoon ilmottautui myös ME-mies Zelezny.
"Nämä kaksi kaveria hallitsevat keihäänheittomarkkinoita monta seuraavaa vuotta", Zelezny ilmoitti, ja sehän vain kärkikaksikolle passaa.
"Kerran Andreaksen kanssa suunniteltiin, että heitetään vielä vuoden 2016 olympialaisissa", Pitkämäki virnisti.
Thorkildsenin taidon taustalla on paitsi tiukkaa harjoittelua ja tuhansia toistoja niin myös oikeaa asennetta.
"Keihästä pitää käsitellä kunnioittavasti. Se on minulle kuin hyvä ystävä - no tuo tietysti riippuu vähän siitä, miten heittäminen sujuu", Thorkildsen sanoo ruotsalaisen Dagens Nyheterin haastattelussa.
Samassa haastattelussa Thorkildsen puntaroi myös mahdollisuuksia heittää nykyisellä keihäällä sadan metrin kaari.
Norjalainen huimapää on toista mieltä kuin vallalla oleva käsitys tehtävän mahdottomuudesta.
"Ei se ajatuksena mitenkään mahdoton ole, mutta kaukana se viiva on. Tuollaiseen heittoon pitää saada aivan kaikki palaset kohdilleen."