Suomen ja Viron tapa hoitaa välejä Venäjään on erilainen. Suomi etsii enemmän kahdenkeskistä vuoropuhelua.
Kahden naapurin suhteet ovat erinomaiset. Taloudellinen suhde saattaa kuitenkin lähivuosina muuttua.
Suomessa vieraili kolmen päivän aikana kaksi lähimaiden johtajaa, joita yhdistää muun muassa se, että kumpikin ovat maidensa ensimmäisiä naispuolisia presidenttejä. Tiistaista keskiviikkoon Suomessa oli vierailulla Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite, ja torstaina Suomeen tuli laivalla Virosta maan uusi presidentti Kersti Kaljulaid.
Grybauskaite on vankka Venäjän-tuntija oltuaan töissä ja opiskeltuaan Leningradissa. Venäjän tietämys ei hänellä ole kuitenkaan näkynyt maan myötäilemisenä vaan päinvastoin hänet tunnetaan Venäjän toimien kärkevänä arvostelijana.
Presidentti Kaljulaidin linjasta ei puolentoista viikon virassa olon jälkeen kannata tehdä varmoja päätelmiä. Hänen edeltäjänsä Toomas Hendrik Ilves oli terävän, suorastaan piikikkään sanankäytön harrastaja. Tuota kykyään hän käytti myös Venäjän suuntaan. Suomalaissilmin katsottuna presidentin tarve napauttaa naapuria ohitti ajoittain viran keskeiseen sisältöön kuuluvan järkevän naapurisuhteen hoidon.
Kaljulaidin diplomaattinen ja ulkopoliittinen kokemus on vielä kapea, mutta torstaina hän antoi suomalaisille vaikutelman johtajasta, joka punnitsee sanansa tarkasti ja jolta turvallisuuspoliittisten kysymysten arviointikin sujuu luontevasti. Kaljulaidilla on laajemman kielitaitonsa puolesta edellytykset hoitaa maan ulkosuhteita edeltäjäänsä monipuolisemmin. Uusi presidentti puhuu myös venäjää.
Suomen ja Viron välien ongelmattomuus nousi esiin presidentti Sauli Niinistön ja Kaljulaidin torstaisessa tiedotustilaisuudessa. Se, missä maiden linjat kuitenkin jonkin verran poikkeavat, on tapa hoitaa Venäjä-suhdetta. Suomessa on EU-jäsenyyden aikanakin säilynyt kahdenvälisen yhteydenpidon perinne, jota Niinistö on jatkanut.
Viro taas hoitaa poliittisia suhteitaan Venäjään lähes yksinomaan Euroopan unionin kautta. EU-linjaa korosti myös Kaljulaid. 1990-luvun alkuvuosien jälkeen Viron ja Venäjän suhteet ovat olleet lähinnä tulehdustilassa, eikä korkean poliittisen tason vierailuja maiden välillä ole juuri nähty.
Tämä toimintamallien eroavaisuus tuotiin esiin myös torstain tiedotustilaisuudessa. Kun maiden suhteet ovat kunnossa, ero voidaan kiertelemättä todeta.
Toisaalta maiden perusnäkemykset Venäjän tämänhetkisestä politiikasta ovat hyvin samanlaiset. Kumpikaan presidentti ei sulkenut pois uusia Venäjä-pakotteita Syyrian takia, vaikka Niinistö näkikin nyt hiukan valoa neuvotteluissa.
Arjen tasolla Suomen ja Viron suhde on paljon enemmän taloutta ja kauppaa kuin politiikkaa. Suomen ja Viron taloussuhde todennäköisesti muuttuu tulevina vuosina, kun Viron kustannustaso nousee. Aivan lähivuosien muutoksesta ei kuitenkaan ole kysymys.
Sekä Suomessa että Virossa puhutaan maita yhdistävästä rautatietunnelista. Hanke on äärimmäisen kallis, ja jo nyt tavarat ja ihmiset kulkevat sujuvasti Suomenlahden yli. Paljon hyödyllisempiä ja realistisempiakin yhteistyöalueita voi löytyä.