TUL:n joukkuevoimistelun välinemestaruus- ja avoimet kilpailut jatkuvat sunnuntaina Jatulin vapaa-aikakeskuksessa. Sunnuntain loppukilpailut alkavat kello 11.
Muutama poika kurkkii Haukiputaalla Jatulin salin oviaukosta sisään. Ensimmäinen pojista roikottaa mopokypärää veltosti käsissään.
Salin lattialle levitetyllä matolla Kellon Työväen Urheilijoiden 14-16-vuotiaiden joukkuevoimisteluryhmä Castanea hioo välineohjelmaansa lopulliseen muottiin. Mitä lie nuoret pojat kurkkimassa?
Pojat ovat toki tervetulleita rohkeasti peremmällekin, mutta kyllä tämä joukkuevoimistelu on tyttöjen ikioma juttu.
"Ei tätä kukaan poika harrasta. Olisi siinä jo se pienoinen este, kun pojalle pitäisi pukea tällainen samanlainen puku päälle. Se voisi näyttää vähän hassulta", Castanean Elina Puranen, 14, Jenni Ovaska, 14, ja Suvi Niska, 16, naurahtavat.
Eipä silti: kyllä tytöillä faneja on.
"Jotkut ovat sitä mieltä, että tämä vie meiltä liikaa aikaa. Jotkut taas käyvät katsomassa kisojakin. Jotkut ymmärtävät, kuinka paljon tässä tarvitaan esimerkiksi notkeutta."
Niin notkeutta ainakin, mutta myös paljon muuta. Tytöt muistuttavat, että joukkuevoimistelussa pitää hallita monta eri osa-aluetta ja niiden pitää olla vielä sopivasti tasapainossa.
"Liikkuvuus, vartalonhallinta, kestävyys, ilmaisullisuus ja välineen kanssa toimiminen", tytöt listaavat nopeasti.
Vinkkinä pojille: ei kannata naureskella tyttöjen harrastukselle. Tämä on urheilua.
"Tämä ei näytä rankalta, mutta on sitä. Vaikka Suomi on voittanut neljä maailmanmestaruutta, moni ei tiedä, että tämä on kunnon urheilua", tytöt vinkkaavat.
Vanne kiristää
Castanean harjoittelumäärät eivät kalpene muiden lajien rinnalla. Syksyn välineohjelmaa on hiottu neljä viisi kertaa viikossa. Siihen päälle on myös kotiharjoituksia.
Castanea puhkesi kukkaansa kesällä, kun kaksi joukkuetta yhdistettiin. Valmentajien päätöksellä välineeksi valittiin vanne. Tyttöjen mukaan ohjelma alkaa vähitellen onnistua, vaikka vanne hieman kiristääkin päätä.
"Vanne on ärsyttävä. On hirveän vaikeaa keskittyä yhtä aikaa liikkumiseen ja vanteeseen. Ilman välinettä on helpompi eläytyä."
Elina, Jenni, Suvi ja kumppanit pääsevät eläytymään keväällä, kun vuorossa on vapaaohjelma eli välineet jätetään syrjään. Valmentajat tekevät ohjelman, mutta tytöt saavat ehdottaa muutoksia ja parannuksia.
"Jos huomaa jotain, niin sen voi sanoa."
Haukiputaan kotikisat ovat tytöille syyskauden kolmannet. Castanea on mukana harrastesarjassa. Teini-ikäiset myöntävät, että ennen esitystä jännittää aina.
"Sitten helpottaa, kun saa tehtyä muutaman liikkeen. Välineohjelmassa pelottaa, että esimerkiksi heitto karkaa. Silloin koko sarja rikkoontuu", kolmikko kertoo.
Joukkuevoimistelu on joukkuepeliä parhaimmillaan. Pienikin virhe näkyy heti.
"Täydellistä suoritusta on lähes mahdotonta tehdä, mutta sitä mekin haemme."