Tytöt ovat vallanneet Lapin yliopiston Suomen naisvaltaisimmaksi yliopistoksi. Opiskelijoista naisia on yli 70 prosenttia, ja jatko-opinnoissakin naiset pitävät selvästi kärkisijaa.
Naisten suuri enemmyys miehiin nähden myös jatkotutkinnoissa on heijastunut jo väitöstilaisuuksiin; samassa tilaisuudessa nainen on ollut väittelijänä, vastaväittäjänä ja kustoksena. Korkein yliopistoura ei aukene kuitenkaan samassa suhteessa, sillä yliopiston professorikunnasta naisia on vain 35 prosenttia.
Kiltteinä, ahkerina ja velvollisuudentuntoisina pidetyt tytöt hakeutuvat edelleenkin perinteisesti opiskelemaan opettajiksi varhaiskasvatukseen ja sosiaalisille aloille. Tämä näkyy kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan suurena naisenemmistönä.
Kaikissa muissakin tiedekunnissa tytöt ovat selvänä enemmistönä, nyt myös oikeustieteiden opinnoissa. Oikeustieteitä on totuttu pitämään miehisenä, kovien arvojen ja rahan valtapiiriin kuuluvana ja ne heijastuvat jatkotutkinnoissa. Oikeustieteiden jatkotutkinnoissa miehet kunnostautuvat muiden alojen miehiä selvästi paremmin. Oikeustieteen tohtorin viininpunaista tohtorinhattua tavoittelevista 61,7 prosenttia on miehiä. Lapin yliopiston naisopiskelijat ja naistutkijat kokevat asiatonta kohtelua sukupuolensa perusteella. Yliopistossa äskettäin tehty selvitys paljastaa, että naisopiskelijat ovat kokeneet oman arvonsa mitatun muulla tavoin kuin tieteellisen lahjakkuuden perusteella.
Vähättelyn lisäksi yleisimpinä ongelmina tutkimukseen vastanneet naisopiskelijat pitivät seksuaalista häirintää. Sitä tapahtuu miesten taholta monin eri tavoin. Se on koettu asiaksi, jonka kanssa on totuttu elämään.
Raha ratkaisijaksi
Naistutkimuksen professori Päivi Naskali väittää, että opiskelijan uravalintaan vaikuttaa edelleenkin syvälle juurtunut kulttuurimme miehelle ja naiselle perinteisesti kuuluvista töistä. Kun naiset kokevat tärkeäksi ihmisten kanssa olemisen ja vierastavat koneita ja laitteita, uravalinta tuntuu omalta valinnalta, vaikka se on lopulta kulttuurinen valinta. Taustalla ovat Suomessa poikkeuksellisen rajusti kahtiajakautuneet työmarkkinat ja niihin kytkeytyvä vallan ja rahan epätasapainoinen jakaantuminen.
Ratkaisuksi Naskali näkee rahan. Kun kasvatus-ja hoiva-alan palkkataso nousee insinöörin palkan tasolle, ongelma poistuu välittömästi. Muuta houkutinta kuin rahaa on kokeiltu useita kertoja turhaan.
Jyväskylän yliopistossa on kymmenen vuoden ajan kehitetty luokanopettajakoulutuksen pääsykokeita poikia suosivaksi, mutta kokeilut on hylätty kerta toisensa jälkeen. Edelleenkin tytöt hakeutuvat pienten lasten alkuopetukseen ja pojat tähtäävät usein kasvatustieteellisen jälkeen muille aloille tai rehtoriksi.
Naskali ei halua arvioida mihin suuntaan työelämä on naisten kohdalla menossa. Miten onnistuu koulutuksen, työelämän ja perheen yhteensovittaminen? Jo nyt on merkkejä siitä, ettei se aina onnistu ja jotkut haluavat kierteestä ulos. Monet naiset ovat jääneet kotiin hoitamaan lapsiaan. Se saattaa Naskalin mukaan olla eurooppalainen trendi tulevaisuudessa.
Arvokasta työtä
Naisten hakeutuminen jatko-opintoihin ei kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin, professori Kaarina Määtän mielestä ole ongelma, vaan se, että miehiä hakeutuu alalle vähän. Jotkut miehet käyttävät kasvatustieteen maisterin tutkintoa välineenä muihin tehtäviin tai rehtoriksi. Myös kasvatustieteen professorit ovat etupäässä miehiä.
Miehiä tulisi Määtän mielestä houkutella opetustyöhön työn arvokkuuden perusteella, hyvällä palkalla ja viihtyisällä työympäristöllä. Kiintiöt eivät ole ratkaisu, eivätkä ne tasa-arvon aikana ole mahdollisiakaan.