Tytöt kai­paa­vat yhä enemmän tukea

Aikuiseksi kasvavien tyttöjen kipuilu on lisääntynyt. Tyttöihin kohdistetaan yhä suurempia ja rajumpia odotuksia, minkä vuoksi entistä useampi tyttö tarvitsee toisen ihmisen tukea kasvussaan.

Annika Kuukasjärvi (kesk.) ja Katri Lappalainen käyvät Eija Pietilän (vas.) johtamassa Tyttöjen talossa säännöllisesti.
Annika Kuukasjärvi (kesk.) ja Katri Lappalainen käyvät Eija Pietilän (vas.) johtamassa Tyttöjen talossa säännöllisesti.
Kuva: Sallmén Eljas

Aikuiseksi kasvavien tyttöjen kipuilu on lisääntynyt. Tyttöihin kohdistetaan yhä suurempia ja rajumpia odotuksia, minkä vuoksi entistä useampi tyttö tarvitsee toisen ihmisen tukea kasvussaan. Tuen tarve näkyy Ouluun viime syksynä perustetussa Tyttöjen talossa, jonka toiminnassa on mukana jo sata tyttöä. Määrä hämmentää jopa talon johtajaa.

"Tyttöjä on ollut yllättävän paljon. Töitä riittäisi useammallekin työntekijälle," Eija Pietilä kuvailee.

Yhteisöpedagogin koulutuksen saaneen Pietilän lisäksi Tyttöjen talossa työskentelee kätilö ja sosionomi. Kolmikon rinnalla häärää vankka vapaaehtoisjoukko 25-60-vuotiaita naisia. Asiakasmäärän kasvun vuoksi myös vapaaehtoisia tarvitaan enemmän, minkä vuoksi Tyttöjen talo rekrytoi nyt lisää väkeä.

Hakijoiden joukossa ei ole miehiä eikä poikia, sillä heiltä on visusti pääsy kielletty Tyttöjen taloon."Tytöt tarvitsevat oman paikan, joka on tarkoitettu vain heille. Täällä heidän ei tarvitse esittää kenellekään mitään."

Tyttöjen taloja löytyy Oulun lisäksi myös Helsingistä, Tampereelta ja Turusta. Varat niiden toimintaan tulee RAY:lta. Myös muista maista löytyy Tyttöjen taloja. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Suomen Tyttöjen talot eivät ole läheisessä suhteessa feministiliikkeeseen.



Aroille ja hiljaisille tytöille


Oulun seudun setlementin pyörittämä Oulun tyttöjen talo on tarkoitettu 12-21-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille, jotka tarvitsevat tukea, ohjausta ja neuvoja oman elämänsä hallinnassa ja kasvussa nuoreksi naiseksi.

Tuen tarve kumpuaa muun muassa syömishäiriöistä, itsetunto-ongelmista, poikaystävistä, perheestä, masennuksesta ja yksinäisyydestä. Tällä haavaa noin kolmasosa asiakkaista on maahanmuuttajia.

Eija Pietilä korostaa, että Tyttöjen talo ei tarjoa terapiaa eikä hoitoa.

"Oman pienuuden kohtaaminen isossa maailmassa ei ole helppoa, joten me yritämme auttaa. Epävarmuus ja epäröinti uusien asioiden äärellä on sallittua."

Tyttöjä tuetaan erilaisilla toimintamuodoilla. Talossa keskustellaan kahden kesken tyttöjen kanssa, osallistutaan vuorovaikutteisiin ryhmiin, pidetään erilaisia teemailtoja, annetaan seksuaalineuvontaa, vedetään retkiä ja leirejä ja harrastetaan muun muassa käsitöitä.

Talossa pyörii esimerkiksi hiljaisille ja aroille tytöille tarkoitettu vertaisryhmä. Tytöt saavat kertoa kokemuksistaan ja ajatuksistaan ja heidän itsetuntoaan pyritään vahvistamaan.

"Etenkin koulut ovat kyselleet tällaisen ryhmän perään," Pietilä sanoo.

Yksinäisyyttä poteville tytöille on puolestaan tarjolla Frendit-ryhmä. Minuksi-ryhmä taas tukee yläasteikäisiä tyttöjä.



Ei terapiaa
eikä hoitoa


Kuka tahansa tukea kaipaava tyttö voi kävellä talon ovesta sisään. Ovet ovat avoinna maanantai- ja keskiviikkoiltaisin. Maanantai-ilta on tarkoitettu yli 16-vuotiaille tytöille, keskiviikkona tapaavat tätä nuoremmat tytöt.

"Parikymppisten ajatukset pyörivät eri asioissa kuin kasiluokkalaisten," Pietilä perustelee. Taloon voi ottaa yhteyttä myös internetin välityksellä.

Tyttöjen talon kohderyhmään kuuluvat myös alle 21-vuotiaana synnyttävät nuoret äidit. Talon kätilön vastaanotolla voi keskustella raskaudesta, ehkäisystä ja naiseksi kasvamiseen liittyvistä asioista.

Osa Tyttöjen talon asiakkaista on ollut mukana toiminnassa viime syksystä saakka.

"Osa on saanut ilmaa siipiensä alla niin, etteivät he tarvitse meitä enää."

Lisätietoa Tyttöjen talosta osoitteesta www.likka.fi.

Ilmoita asiavirheestä