Sodankylä Pohjanlahden rannikolla, saaristossa ja Ahvenanmaalla luonnonvaraisena esiintyvän tyrnin mahdollisuuksia selviytyä arktisissa oloissa ryhdytään selvittämään Kittilässä. Kokeilun takana on turkulainen rakennusalan yrittäjä Hannu Lappalainen ja Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus.
Professori Heikki Kallio Turun yliopistosta myöntää, että kyseessä uhkarohkea ja jopa utopistinen koe, jonka onnistuminen selviää vasta kokeilun jälkeen. "Koska haluamme tuloksia mahdollisimman pian, siirrämme Turusta Kittilään paitsi taimia myös isoja pölytettyjä puita. Tyrnimarjoja pääsemme tutkimaan jo syksyllä, mutta pensaiden pakkaskestävyys selviää viimeistään vuoden kuluttua keväällä", hän kertoo.
Turun yliopistossa on tehty tyrniin liittyvää tutkimusta 14 vuotta. Turussa on myös kuusi vuotta vanha tyrniviljelys, jonka tyrnikasvustoja Kallio pitää Suomen parhaina. "Tarkoituksena on perustaa Kittilän Tepastoon tyrniviljelys, joka on identtinen Turun viljelyksen kanssa. Kittilään rahdataan rekka-autolla taimia ja noin 40 tyrnipuuta kuution juuripaakkuineen istutettavaksi mahdollisimman sopivaan maaperään. Näin eri puolille maata syntyy kaksi samalla tavalla perustettua viljelmää, joiden taimet ja puut ovat identtisiä", Kallio kertoo.
Luvassa häpeä tai
rajaton kunnia
Koska puiden annetaan pölyttyä Turussa, siirto pohjoiseen tapahtunee kesäkuussa. Aikanaan marjoja ja kasvustoa päästään vertamaan toisiinsa. Kallio naureskelee, että siinä vaiheessa heitä kohtaa joko suuri häpeä tai rajaton kunnia. "Ilman hullunrohkeutta sekään asia ei selviäisi", hän puolustelee.
Turun yliopiston väki ei pysty antamaan siirron onnistumiselle minkäänlaista takuuta. Professori Heikki Kallio kuitenkin arvioi ennustetta positiiviseksi. "Kun tyrniviljelmä perustettiin Turkuun, sille povattiin synkkää tulevaisuutta; sanottiin, että pakkanen tai tauti sen kuitenkin vie. Toisin kävi, sillä juuri taudittomuudesta johtuen tyrnipuskat antavat todella hyvää satoa. Kaiken lisäksi ne ovat todellisia luomupuskia, sillä niille ei anneta muuta kuin pikkuisen dolomiittikalkkia ja vettä", hän kertoo.
Yrittäjän kokeilu
puhdas harrastus
Kallio uskoo, etteivät taudit uhkaa myöskään Kittilän viljelmää. Mutta miten käy pakkasen kanssa, se on toinen juttu. "Koska Kittilässä on mannerilmasto, sinne siirrettävät jalosteet ovat kotoisin Siperiasta. Tosin sielläkin tyrnit kasvavat noin 500 kilometriä Kittilää etelämpänä", hän kertoo.
Tyrnin menestymistä puoltavat myös muut pohjoiset kasvupaikat. Kallio tietää tyrnin kasvavan ainakin Kemijärvellä, Rovaniemellä ja Tornionjokilaaksossa - siis Napapiirin tuntumassa.
Kittilässä tyrnit istutetaan Tepaston kylään, jossa tilan isäntä huolehtii niistä kesän aikana. Hankkeen takana oleva Hannu Lappalainen on turkulaisen rakennusalan yrityksen Kartio-yhtiöiden toimitusjohtaja. Kokeilu on hänelle puhdas harrastus. Lappalainen on ollut mukana myös projekteissa, joissa on selvitetty mahdollisuutta palauttaa lohi Ounasjokeen.
Tyrni soveltuu
viljelyskasviksi
Tyrni (Hippophaë rhamnoides) on piikkinen, oranssinvärisiä marjoja tuottava pensas, joka kasvaa Suomessa luonnonvaraisena Pohjanlahden rannikolla, saaristossa ja Ahvenanmaalla.
Luonnonvaraisia kasvustoja on perinteisesti hyödynnetty marjoja poimimalla ja puristamalla niistä mehua. Tyrniä pidetään arvokkaana aromikkaiden ja vitamiinipitoisten marjojen takia.
Tyrnitutkimus Suomessa on tähän mennessä keskittynyt luonnonvaraisen tyrnin kasvupaikkojen ja ekologian selvittämiseen sekä viljelyyn tarkoitettujen lajikkeiden jalostukseen. Lisäksi on tutkittu tyrnin kemiallisen koostumuksen vaihtelua, taksonomiaa ja lisäysmenetelmiä sekä tyrnillä esiintyviä kasvitauteja. Tyrni soveltuu myös viljelykasviksi. Varsinkin Venäjällä ja Kiinassa tyrnin viljelyllä on pitkät perinteet. Suomessa tyrnin viljely on vielä vähäistä, ja lajikkeet ovat suureksi osaksi venäläisiä.