Ei tyrnistä ihminen ainakaan pahene, ajattelee raahelainen Hilkka Ahonen, joka jo reilut parikymmentä vuotta sitten menetti sydämensä terveysmarjalle. Hän itse kelpaa malliesimerkiksi tyrnin myönteisistä vaikutuksista, sillä meno ei ole hidastunut, vaikka ikä lähenee jo 80 ikävuotta. Itse hän pitää tyrnin vaikutusta hyvin suurena nykyiseen erinomaiseen kuntoonsa.
"Ellen käyttäisi tyrniä ja karpaloa, en luultavasti pystyisi näin pitkää päivätyötä tekemään", Ahonen vakuuttaa.
Päivätyöstä voi hyvinkin puhua, sillä hän itse vastaa tuotteiden markkinoinnista ja jakelusta, pojat auttavat lähinnä tuotannossa. Tuotteita hän on markkinoinut messuilla ja markkinoilla. Ikä ei vielä paina. Siitä kertoo hyvin myös se, että hän ajeli omalla autolla huonoissa keliolosuhteissa Tuurin Kyläkaupassa sekä Kuopiossa. Perjantaina Ahonen oli jo aamuvarhaisella matkalla Kajaaniin.
Ahonen sotkeutui tyrniin, kun kaikki tilan lehmät piti sairastelun vuoksi laittaa autoon. Lääkärit eivät hänelle kovin auvoisia ja varsinkaan pitkiä eläkevuosia tarjonneet, päinvastoin. Ikänsä maatalon töitä tehneelle emännälle tuli kuitenkin vapaa-ajan ongelmia. Hän ryhtyi kokeilemaan tyrniviljelyä merenrannasta hakemillaan pensailla. Itse kalanjätteestä, hevosenlannasta ja mullasta kehittämällään lannoitteella hän sai viljelyn onnistumaan.
Onnistumiset vain kasvattivat kiinnostusta tyrniin, ja samaan tahtiin alkoivat pensaatkin Piehingissä lisääntyä. Vaikka omiakin pensaita on jo kolmisen tuhatta, ostomarjojakin täytyy hankkia vielä tuhansia kiloja. Pelkkä viljely ei kuitenkaan enää riittänyt, vaan matkan varrella kiinnostus erilaisten tyrnituotteiden kehittämiseen on vain kasvanut. Tyrnimehu sai hyvin pian rinnalleen pastillin ja korpun sekä jauheen. Tänä syksynä yleisön pyynnöstä Piehingissä on ryhdytty tuottamaan karpalotiivistettä ja jauhetta.
Omakotitalon piharakennuksesta löytyy tänä päivänä tuotantolaitos. Aiemmin rakennettu mehulinja jouduttiin vaihtamaan, kun tuotanto ei enää pystynyt vastaamaan kasvavaa kysyntää. Markkina-alue on kasvanut parin viimeisen vuoden aikana Oulun läänistä aina Etelä-Suomea myöten. Uusilla saksalaisilla automaateilla pullottaa parissa tunnissa pari tuhatta pulloa.
Kovin pitkälle kouluja käynyt ei tarvitse olla, kun voi ja uskaltaa sanoa, että luonnonmarjoilla on terveyttä edistävää vaikutusta. Ahosen luona Piehingissä pari vuotta sitten vieraillut turkulainen professori Heikki Kallio uskoi, että tutkimisella saadaan todisteita luonnonmarjojen terveydellisistä ja parantavista vaikutuksista ilman huuhaaksi leimautumista.
"Tiedän olevani hyvällä asialla - olen itse vakuuttunut tyrnin terveellisyydestä. Tyrni ja muut luonnonmarjat ovat paljon parempia kuin etelän hedelmät", Ahonen jaksaa kehua.