Oulun eteläpuolella sijaitsevalle Tyrnävälle on viime vuoden lopulla alkaneeseen Biopilotti-hankkeeseen liittyen muun muassa mallinnettu hevosen lantaa sekä maa- ja metsätalouden sivujakeita kaasuttavaa biovoimalaa. Hevosenlanta ja kuivike ovat hankkeen perustelujen mukaan hyvä energian lähde, samoin kuin perunajäte.
Samanaikaisesti Tyrnävän peltojen alla kuplii luonnostaan maakaasu – pääosin metaani – jota hyödynnettiin alueen maatiloilla yli 40 vuoden ajan 1960-luvulle saakka rakentamalla kaivojen päälle yksinkertaisia kaasukelloja. Tyrnävän kaasu on koostumukseltaan lähes samanlaista kuin Venäjältä tuotava maakaasu.
Metaania johdettiin maataloissa letkuilla talouskäyttöön ja valaistukseen, samoin kuin Pohjois-Hollannin nummilla oli tehty parin vuosisadan ajan. Kaasua hyödynnettiin pienimuotoisesti myös Muhoksen tienoilla.
Ilmainen maakaasu kelpasi Tyrnävällä siihen asti, kunnes sähköistys saavutti kaikki taloudet.
Biopilotti-hankkeen esittelyssä maakaasua ei mainita, mutta projektipäällikkö Ilkka Kovalainen sanoo, että sen esiintyminen ja käyttömahdollisuudet kannattaa tässä yhteydessä selvittää. Tyrnävällä rapakot yhä kuplivat keväisin ja kaivoista tulee kaasua.
– Hajautettu kaasuverkko on teknisesti suhteellisen helppo rakentaa ja siihen saa myös luvat, toisin kuin sähköverkkoon. Maatilat eivät voi toimia operaattoreina, koska vähänkin tuottavampi energiabisnes tappaa helposti muut avustukset. Asioita hoitamaan pitäisi perustaa oma yritys. En näe estettä kaasun hyödyntämiselle, jos sitä vain saadaan maasta riittävästi.
Lanta- ja perunakaasutuksen lopputulokset sekä pohjavesien mukana liikkuva metaani olisi mahdollista johtaa samoihin keräystankkeihin. Kaasua varten porattavista rei’istä voisi ehkä hyödyntää myös maalämmön.
Tarkkaa tieteellistä perustutkimusta joka tapauksessa kaivataan.