Viime kesä vei mennessään kaksi kolmesta naisten pesäpallon pohjoissuomalaisesta supersarjajoukkueesta: Lippo tippui ja Pattijoen Urheilijat luopui sarjasta. Vielä vuonna 2000 kaksikko kohtasi toisensa loppuottelussa.
Pohjoisen naispesäpallo palasi yläilmoista maan tasalle.
Vuoden 2000 jälkeen alkoi Lipon ja PattU:n nopeasti jyrkkenevä alamäki, joka kiihtyi viime kauden menestymättömyyteen. Syksyn 2000 finaalin loisteen takana Tyrnävän Tempaus teki pienempää historiaa, kun se nousi ensimmäisen kerran pääsarjatasolle.
Nyt Tyrnävän Tempaus on ainoa pohjoisen joukkue naisten supersarjassa.
"Tottakai huolestuttaa, kuihtuuko pohjoisen naispesis. Toivomme, että myös Lippo saa omista pelaajista rakentamalla tulevaisuudessa hyvän joukkueen. Se olisi koko alueen pesäpallolle hyväksi. Ei meistä kukaan jaksa pelkästään vihtejä ja muita kiertää", Tyrnävän pelinjohtaja Tuula Tauriainen toteaa.
Tauriaisella on perspektiiviä naispesäpalloon. Hän on arvo-ottelutasolle yltäneen pelaajauran jälkeen toiminut pelinjohtajana sekä Lipossa että Pattijoella. Tälle kaudelle Tauriainen palasi oman kylän seuran viuhkanaiseksi.
"Kyllä tältä alueelta mahtuisi kolme naisten seuraa supersarjaan. Nyt on tullut esille se, miten joukkueita on rakennettu. Kun ostopelaajat lähtevät, niin joukkue hajoaa. Onneksi Tyrnävällä joukkuetta on rakennettu paljon omista pelaajista. Toivottavasti saamme pidettyä heidät jatkossakin", Tauriainen sanoo.
Nuorena
lopettavia
Naisten joukkueet saattavat kuihtua, vaikka ne olisi kuinka rakennettu omien juniorien perustalle. Esimerkiksi Tyrnävän viime kauden hopeajoukkueesta lopetti peräti seitsemän 22-24-vuotiasta pelaajaa. Siis nuoria naisia, joilla parhaat pelivuodet olisivat olleet todennäköisesti vasta tulollaan.
Mutta nuorilla naisilla voi olla muutakin tekemistä kuin urheilla puhtaasti amatööripohjalta.
"Tämä on sitova homma, vaikka tätä tehdäänkin amatöörinä. Monet tytöt lopettavat aikaisin, kun muut asiat alkavat kiinnostaa enemmän. Jos on esimerkiksi työelämässä mukana, niin eihän tässä juuri muuhun ehdi kotona kuin nukkumaan", Tauriainen huomauttaa.
Tyrnävän lukkari Kaisa Salmela muotoilee asian suorasukaisemmin.
"Ne jotka lopettavat syksyllä, tulevat nyt keväällä kentän laidalla maha pystyssä vastaan", Salmela naurahtaa.
Paikkaukset
nuorien avulla
Viime vuoden hopeajoukkue ei lähtenyt väkisin hakemaan välitöntä uusintaa seuran historian ensimmäiselle mitalille. Joukkue on hinannut tavoitettaan alaspäin ja pyrkii paikkaamaan menetyksiä omilla junioreilla.
Tempauksen ikärakenne on vinksahtanut nuorempaan suuntaan. Kauden kynnyksellä joukkueen keski-ikä on hieman vajaa 21,5 vuotta.
Naispesäpallon lyöjälegenda Henna Salmela on 32-vuotiaana joukkueen kokenein. Sen sijaan kapteeni Sanna Lappalaista hymyillyttää se, että hän on vasta 24 vuotta täyttäneenä joukkueen toiseksi vanhin.
"Mikäs siinä. Ei sitä oikein tajua, että olisi joukkueessa niin vanha. Vuodet vierivät yllättävän nopeasti", Lappalainen myhäilee.
20-vuotias Kaisa Salmela on hyvä esimerkki nuorena huipulle nousseesta pelaajasta. Hänet valittiin viime kauden päätteeksi vuoden lukkariksi.
"Minä olen yleensä ollut kaikkein nuorin pelaaja, joten tämä on vähän uusi tilanne. Tämä vuosi on ollut erittäin antoisa: nuoremmat jaksavat olla iloisia ja tuulettaa kaikissa tilanteessa aidosti. On mukava nähdä, kuinka B-tytöt kehittyvät jokaisella suorituksella", Salmela sanoo.
18-vuotias Terhi Pesonen on oma kasvatti, joka oli vuosi sitten mukana kuudessa ottelussa. Tällä kaudella luvassa on isompi rooli. Tyrnävän B-tytöt olivat viime vuonna tyttöjen supersarjassa neljänsiä.
"Meitä nuoria on onneksi niin paljon, ettei tarvitse olla yksin. Uskon, että omat nuoret pelaajat lisäävät myös kiinnostavuutta kotiyleisön silmissä", Pesonen miettii.
Ulkopeli
perustana
Pelinjohtaja Tauriainen saa tällä kaudella ajaa pelaavaan kokoonpanoon sisään puolenkymmentä juniori-ikäistä pelaajaa. Joukkueen alustava tavoite on selviytyä kahdeksan joukkoon runkosarjassa. Koska kymmenen joukkueen sarjasta ei putoa kukaan, voi Tyrnävä pelata paineettomasti.
"Odotan joukkueelta periksiantamatonta peliä; rutistusta on löydyttävä tiukoissa paikoissa. Nuoret ovat vielä vähän ujoja, saisivat olla hieman räiskyvämpiä. Minunkin pitää olla hereillä, sillä pelkällä peruspelillä ei pärjää", Tauriainen muotoilee.
Tyrnävä lähtee pelaamaan peliään ehdottomasti ulkopelin kautta.
"Jos se pitää, niin sisäpeli on helpompaa. Huonon ulkovuoron jälkeen pelaajat tulevat kentältä niin päät painuksissa, että silmiä on vaikea löytää."
Naisten supersarja alkaa perjantaina Tuulan päivänä, kun Tyrnävä kohtaa vieraskentällä Siilinjärven. Samat joukkueet kohtaavat sunnuntaina Tyrnävällä.