Tyrnävälle joulukuussa avattavaan K-marketiin kauppiaiksi tulevat Jouni Kallio ja Sirpa Nevala uskovat kuntaan ja sen markkinoihin. "Se on kasvava kehittyvä paikka Oulun lähellä. Väkiluku on noussut tasaisesti ja jatko näyttää hyvältä."
Tulevat kauppiaat ovat varmoja, että paikkakunnalle tulevan kaupan tavarat löytävät arkisin tiensä myös tyrnäväläisten Oulussa työssäkäyvien ostoskoreihin. Sen sijaan viikonloppukassit täyttyvät ehkä edelleen Oulussa.
Tyrnävällä on menemisen meininki. K-marketia vastapäätä oleva S-market laajentaa ja tulossa on myös Osuuspankin rakennushanke.
Oulun "kakkoskehällä" oleva kunta jyrää vakaasti eteenpäin, eikä keskuksia kiusaava lama näytä vaikuttavan paljon kuntaan.
Tyrnävä komeilee Pohjois-Suomen ykkösenä viime viikolla julkistetussa kunnallisveroennusteessa. Perunapitäjän viime vuoden kunnallisveroäyrit kasvoivat 8,5 prosenttia. Edelle menevät Hailuoto ja Tervola, mutta niissä kasvusta suuri osa johtuu siitä, että veroprosentti nousi.
Koko maan kunnallisveropotti nousi 3,7 prosenttia.
Oulun kehä-kakkosen kunnat ovat nousseet viime vuosina huippukasvuja napanneiden Oulun ja sen lähinaapureiden rinnalle. Esimerkiksi Limingassa kasvu oli 5,9 ja Iissä 5,3 prosenttia.
Tyrnävän kunnansihteeri Eeva Vanhanen uskoo, että kunnan verotulojen kasvun pääselittäjä on tasainen väkimäärän nousu, joka on ollut noin prosentin vuodessa.
"Murtoon on muuttanut hyvin toimeentulevia uusia asukkaita. Kunnan väestörakenne muuttuu." Palkkatulojen kasvu on ollut hyvää. Sen sijaan maatalouden viime vuosi oli tavanomainen.
Tyrnäväläisten tulotaso on edelleen alhainen. Siitä johtuen hyvätuloisten määrän lisääntyminen näkyy heti tilastoissa.
Vanhanen uskoo, että Tyrnävä on kova sana Oulun ympäristössä. Moottoritie tuo sen entistä lähemmäs Oulua. Kunta vetää. "Parikymmentä minuuttia uutta tietä. Mikä ettei", hehkuttaa kunnansihteeri.
Oulun talous- ja suunnittelujohtaja Esa Katajamäki ei usko, että kaupunki jää naapureidensa varjoon. "Oululaisten veronmaksajien virtaa naapureihin on selvästi liioiteltu. Se on tosiasiaa, mutta ei kuitenkaan kovin dramaattista."
Kaupunki on lisäämässä omakotitonttien tarjontaa asunto-ohjelmassaan. Vuosittain tarjottavien omakotonttien määrä nousee 250:een ja parin vuoden päästä 350:een.
Katajamäki kiistää, että naapureiden kanssa käytävä taistelu asukkaista on lisäyksen pääsyy. "Ihmiset haluavat ja ihmisillä on yhä useammin varaa asua omakotitalossa."
Katajamäki on tyytyväinen viime vuoden verokasvuun, mutta jo tänä vuonna kaupungin kassaan kilahtavat verotulot sukeltavat pahasti. Yhteisöverot vähenevät neljänneksellä leikkausten ja yritysten tulosten laskun vuoksi. Yhteisöveron kompensaatioeurot kilahtavat kaupungin kassaan kuitenkin paljon harvemmin, kuin mitä on siitä aiheutuva menetys.
Kaupungin verotulot pienenevät tänä vuonna 4,5 prosenttia viime vuoden tilinpäätöksestä. Kaikkiaan se on arvioiden mukaan 11,7 miljoonaa euroa. Vähennys on ennakoitu budjetissa, mutta toteutuma jää hieman budjetoidun alle.
"Uskon, että edessä on pitkä huonon verotulon kausi."
Katajamäen uhkakuvana on myös kunta- ja alueministeri Hannes Mannisen tutkittavana oleva yhteisöverojen poistohanke. "Jos loputkin yhteisöverot viedään, iskee se ennen kaikkea kasvukeskuksiin."
Myös jatkuvat veronkevennykset arveluttavat. "Ne kompensoidaan kunnille nyt, mutta kuinka kauan?" kysyy Katajamäki.
Oulun seudun kasvu pohjoisen huippua
Reippaasti orastavasta lamasta huolimatta Oulun seutu jylläsi selvästi Pohjois-Suomen kuntien verokasvussa. Oulun alueen kuntien lisäksi valtakunnan keskiarvon ylittivät vain vielä viime vuonna itsenäisenä ollut Pattijoki (4,1 prosenttia), Savukoski (5,1 prosenttia) ja Utajärvi (3,9 prosenttia). Mukana ovat vain sellaiset kunnat, jotka eivät nostaneet verojaprosenttiaan.
Kaksi Pohjois-Suomen kuntaa joutui tyytymään miinuskasvuun. Hyrynsalmelaisten ja pyhäjokisten kunnallisveropotti laski 0,3 prosentilla.
Myös Helsingin kaupungin veropotti lihoi niukasti. Se jäi koko maan keskiarvon alapuolelle kolmen prosentin kasvullaan. Tampere sai tyytyä 3,5 ja Turku 2,8 prosentin kasvuun. Myöskin Espoo (2,4 prosenttia) ja Vantaa (2,5 prosenttia) jäivät reilusti koko maan kasvusta.