Kainuun Prikaatin raivaajat eivät maanantai-iltaan mennessä löytäneet lisää käsikranaatteja Tyrnävän Ängeslevältä. Miinaharavoihin osui enää hevosenkenkiä ja rautanauloja.
Toistaiseksi ainoa löytö viedään Kajaaniin räjäytettäväksi, koska Oulun seudulta ei löytynyt sopivaa paikkaa.
Yliluutnantit Jouni Jääskeläinen ja Ari-Pekka Leivo tunnistivat lauantaina löytyneen kranaatin nopeasti. Se on alkujaan Naku-nimisen 50-millisen pienoisheittimen kranaatti, josta on tehty käsikranaatti.
"Tämä ei ole nykyaikainen.
Sitä käytettiin talvi- ja jatkosotien aikana", Jouni Jääskeläinen kertoi.
He päättelivät myös, että käsikranaatti on ollut suomalaisten käytössä. Saksalaiset eivät tehneet pienoisheittimien kranaateista käsikranaatteja.
Samoja räjähteitä on löydetty Suomesta muitakin viime vuosina.
Peltotyöt
jatkuvat
Asiantuntijatkin saivat maanantaina silti vain arvailla, miten räjähde päätyi tyrnäväläisen Jukka Matinollin peltoon.
Viljelijä Tapani Matinolli oli nostamassa lauantaina perunaa, kun kranaatti tupsahti nostokoneen laariin perunoiden sekaan.
Matinollit laskeskelivat maanantaina, että samaa peltoa on käännetty ja tasoitettu ehkä 50 vuotena sotien jälkeen. Vasta tänä kesänä pelto on kasvanut perunaa, ja siksi kranaattikin ehkä löytyi vasta nyt.
Peltotöiden jatkaminen ei miehiä silti hirvittänyt. "Jos ajattelee, millaisen melkkuutuksen tuokin on saanut, ei se ihan herkkä silti ole", Tapani Matinolli pohti.
Löytöihin
ei pitä koskea
Raivaajat eivät kuitenkaan astuneet pellolle, ennen kuin olivat pukeutuneet kunnon kypärään ja sirpalesuojiin.
"Näitä pitää aina käsitellä varsin kunnioittavasti", Jouni Jääskeläinen sanoi.
"Mielellään ei pidä käsitellä ollenkaan", Ari-Pekka Leivo vielä lisäsi.
He katselivat vanhaa kranaattia, jonka sytytinkin oli paikoillaan, ja totesivat, että henki menisi ehkä kaikilta, jos se pamahtaisi. Vanhat kranaatit ovat arvaamattomampia kuin uudet.
"Esimerkiksi varmistinjouset voivat ajan myötä mennä poikki", Jääskeläinen sanoi.
Siksi löydöistä olisi aina kerrottava poliisille. Kyllähän ihmiset kertovatkin.
Kainuun Prikaatin raivaajat ovat saaneet tällekin kesälle parisenkymmentä hälytystä. Sekä Pudasjärvellä että Lapissa on pidetty raivausleiritkin.
Ängeslevällä pohdittiin maanantaina, onko pellon entisissä ladoissa ollut asekätkö. Suomalaiskyliin kätkettiin sotien jälkeen aseita, jotta kyliä voitaisiin puolustaa myös omin voimin.
Kylän vanhat isännät eivät silti ole puhuneet tai varoitelleet mahdollisesta kätköstä. Myöskään raivaukset eivät tukeneet epäilyä.
Hyväksi arvaukseksi jäikin, oliko kranaatti pudonnut jonkun suomalaisen sotilaan repusta vai olivatko sota-ajan pikkupojat löytäneet sen ja vieneet Tyrnävälle.