"Turvaamme palvelut ja rakennamme tulevaisuutta", pelkistää kunnanjohtaja Tapani Tölli Tyrnävän ensi vuoden budjettiesityksen.
Ensi vuoden käyttötalous on tiukka: kasvua on vain reilut viisi prosenttia, mikä on hieman yli inflaation. Ainut uusi virka on Murron koulun luokanopettaja. Murron päiväkodin tilat laajenevat, mutta päivähoitoon ei tule uusia vakansseja. Päiväkotiin siirtyy ryhmäperhepäiväkoti ja ryhmäkoot kasvavat.
Ensi ja lähivuosien vuosikate on juuri ja juuri plussalla, mutta sillä ei pystytä kattamaan läheskään kaikkia poistoja tai lainoja. Niinpä parin seuraavan vuoden tulos jää pakkaselle ja kunnan lainat lisääntyvät, mutta eivät kuitenkaan mahdottomiin. Ensi vuoden lopussa jokaista tyrnäväläistä kohden on lainaa 1 100 euroa, mikä on jonkin verran keskimäärän yli. Kunnan tuloksen ennakoidaan kuitenkin nousevan pikkuisen ylijäämäiseksi vuonna 2005.
Kunnan tulot on arvioitu mieluummin ala- kuin yläkanttiin, korostaa Tölli kunnanhallituksen maanantaina hyväksymää budjettiesitystä. Ensi vuoden verotulojen on arvioitu kasvavan vain yhdellä prosentilla. Koska Tyrnävällä ei ole paljoakaan ensi vuonna laskevia yhteisöveroja, on kasvuennuste maltillinen.
Kasvua myös muualle kuin Murtoon
Vaikka Tyrnävän kasvun tukijalka on Murto ja sinne menevät suurimmat investoinnit, nousevat myös taajama ja Temmes sen rinnalle. Taajaman kaava-alue laajenee Oulun ja Muhoksen suuntaan. Myös Temmeksen ja Kotimetsän alueen tontteja markkinoidaan jatkossa.
Ensi vuonna uskotaan menevän kunnassa 20-30 tonttia. Tavoitteena on parin prosentin vuotuinen väestönkasvu, mikä tekee satakunta henkeä vuodessa.
Ensi vuodelle on varattu myös suunnittelurahaa vuoden 2004 suurinvestoinnille, terveyskeskuksen saneeraukseen ja laajennukseen. Kaikkiaan se maksaa noin 1.3 miljoonaa euroa.
Maatalouden osuus on kunnassa poikkeuksellisen suuri Oulun alueella. Kunnan saamat viljelijöiden verotulot vähenevät kuitenkin, koska niiden painopiste muuttuu koko ajan pääomatuloihin, joista verotulot puolestaan nappaa valtio.
Korkea maatalousväen osuus heikentää myös kunnan valtionosuuksia työssäkäyntikertoimen ja sen vanhahtavan ajatuksen vuoksi, että viljelijöiden lapset eivät tarvitse päivähoitoa.
Töllin mielestä pitäisi ottaa huomioon todelliset päivähoitoa käyttämien määrät. Laskelmien mukaan kunta häviää tässä 370 000 euroa vuodessa verrattuna siihen, että kerroin olisi maan keskiarvon mukainen.
Kuntaliitoksen edut tulevat jatkossa
Kuluva vuosi on hieman parempi, mitä talousarvio antoi odottaa. Niinpä tulos tullee olemaan suurin piirtein nolla, arvioi talousjohtaja Tuula Marttinen. Toissa vuosi puolestaan oli hulppeasti ylijäämäinen, mutta sen aiheutti lähes kokonaan kuntaliitosavustus.
Taloudellisesti ei yhdistymisavustuksen lisäksi Temmeksen liitoksesta ole ollut kunnan taloudelle hyötyä lyhyellä tähtäimellä, arvioi Marttinen. Sen sijaan pitkällä tähtäimellä hyötyjä tulee palvelurakenteiden yhdistämisestä. Ennen kaikkea säästöt tulevat vanhusten hoidossa, terveydenhoidossa ja peruskoulussa.
Peruskoulussa tulee säästöä, koska Rantsilassa ylimenokaudella käyneiden sijaan yläasteen aloittaneet temmesläiset tulevat Tyrnävälle. He tuovat mukanaan valtionosuuksia, mutta kustannukset eivät nouse niin paljoa.