Oulu Kemiran edeltäjä Typpi Oy aloitti toimintansa Oulussa 1950-luvun alussa valtioneuvoston päätettyä, että uusi typpitehdas on sijoitettava Pohjois-Suomeen, Oulujoen pohjoispuolelle. Tehtaalle löytyikin paikka Laanilasta, joten maantieteellinen sijaintiehto toteutui niukasti mutta varmasti.
Alvar Aallon suunnittelema punatiilinen tehdas vihittiin juhlallisin menoin lauantaina 29. marraskuuta 1952. Paikalla oli niin Typpi Oy:n johtoa, läänin vaikuttajia ja valtakunnallisia poliitikkoja.
"Tosin tämä tehtaamme ei vielä tyydytä kuin noin kolmanneksen maan tietystä typentarpeesta, mutta en usko olevani aiheettomasti optimisti, jos oletan, että sillä tulee olemaan katalysaattorin tapainen vaikutus. Se panee liikkeelle enemmän kuin itse välittömästi vaikuttaa", sanoi Typpi Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Uuno Takki vihkiäistilaisuudessa pitämässään puheessa.
"Tehtaan käynnistäminen oli merkittävä tapaus sekä Suomen teollisuuden kannalta että paikallisesti", sanoo Oulun tehtaan nykyinen johtaja JuhaKangastalo.
Kymmenen vuoden toiminnan jälkeen 9. tammikuuta 1963 Typpi Oy:n salpietarilaitoksen valtaisa räjähdys toi taas tehtaan uutisiin. Räjähdyksessä kuoli kymmenen ihmistä ja lukuisia loukkaantui.
Toiminta kuitenkin jatkui ja Typen tehtaat fuusioitiin vuoden 1971 lopussa Rikkihappo osakeyhtiöön, nykyiseen Kemiraan.
Oulussa lähes 40 vuotta jatkuneen lannoitetuotannon Kemira Oy lakkautti vuonna 1991.
Muurahaishapon tuotanto alkoi 1981 ensimmäisen linjan käyttöön otolla.
"Hapon tuotanto perustui aivan uudenlaiseen, hiilimonoksidiin ja veteen perustuvaan teknologiaan, joka alkoi toimia kunnolla vasta 1983. Tämä loi uskoa ja toinen tuotantolinja vihittiin jo 1986. Kolmatta tuotantolinjaa odotettiin vuoteen 1994 ja nyt neljäs linja on saatu käyttöön", Kemiran Formics-liiketoimintayksikön päällikkö Ilkka Pollari kertoo.
Ja kun ensimmäinen typpitehdas oli Alvar Aallon suunnittelemaa punatiiltä, niin nyt uutta muurahaishappolinjaa ei juuri huomaa: tehdas on seinätön putkien ja kattiloiden rakennelma.
