Oulu Työympäristöä pidetään entistä merkittävämpänä astman ja allergioitten aiheuttajana. Tänään Helsingissä alkava Woreal-maailmankongressi kokoaa 400 asiantuntijaa 40 maasta selvittämään työ- ja muun ympäristön merkitystä allergioiden esiintymisessä. Kongressin presidentti ylilääkäri Henrik Nordman sanoo, että työallergioitten ja astman laadun muutokset saattavat tulevaisuudessa vaatia työterveyslainsäädännön muuttamista.
"Nykyään pitäisi ajatella, että työympäristö sopii ihmisille, eikä valikoida ihmisiä, jotka sopivat töihin", Nordman toteaa. Hän painottaa, että aina kun aikuiselle puhkeaa astma, tulisi tarkastella työympäristön vaikutusta ja sitä, voiko työntekoa kyseisessä paikassa jatkaa.
Kongressissa pyritään pohtimaan myös mahdollisuuksia allergioitten ja astman syntymisen ehkäisemiseen.
Käsitykset työympäristön merkityksestä muuttuneet
Terveydellistä varaa aiheuttavista aineista on laadittu muutaman vuoden välein uudistettava haitalliseksi tunnettujen arvojen luettelo (htp-arvot). Listalla on satoja muun muassa ärsytystä aiheuttavia aineita. Lain mukaan työnantajan on ryhdyttävä toimiin, jos listalla määritetyt raja-arvot ylittyvät.
Henrik Nordmanin mukaan astman ja allergioitten yleistyminen asettaa paineita raja-arvojen alentamiselle. "Henkilökohtaisesti olisin hyvin kiinnostunut siitä, että EU ryhtyisi tarkastelemaan tunnettujen herkistävien aineitten, kuten jauhopölyn raja-arvoja. Ne ovat liian korkeita Suomessa."
Työnympäristön merkityksen ymmärtäminen on allergia- ja astmatutkimuksessa melko uutta. Työ on syy jopa neljännekseen kaikista astmatapauksista. Vielä muutama vuosi sitten työterveysrekisterit osoittivat määrien olevan ainoastaan muutaman prosentin luokkaa.
Nordmanin mukaan astman on nyt ymmärretty aiheutuvan myös matalatasoisesta pitkäkestoisesta ärsykealtistuksesta. Tällaista voi olla esimerkiksi toimiston paperipölyn hengittäminen. Aikaisemmin on kiinnitetty huomiota lähinnä onnettomuuksien tuloksena syntyneisiin suuriin ärsykepitoisuuksiin.
Työpaikalla allergiaa aiheuttavat ennen muuta home, jauhopöly ja eläimet, esimerkiksi lehmä. Uusimmissa tutkimuksissa nousevat esiin myös pöly, liuottimet, kaasut ja hitsauspöly.
Kela myöntää erikoiskorvattavia astmalääkkeitä päivittäiseen käyttöön liki 200 000 henkilölle. Silloin tällöin astmasta kärsii toiset 200 000 henkeä.
Työpaikkasiivous myös ammattiliittojen huolena
Neljä SAK:n jäsenliittoa vaati vetoomuksellaan tiistaina, että kilpailutustilanteissa työpaikkasiivouksen hinnan lisäksi kiinnitettäisiin huomiota myös puhtaanapidon laatuun.
Kilpailuttaminen on liittojen mukaan johtanut siihen, että työpaikat jäävät aikaisempaa likaisemmiksi. Kunnon työn tekemiseen ei mitoiteta tarpeeksi aikaa. Lisäksi jatkuva kilpailuttaminen pätkii työntekijöiden työsuhteita. Monet siivoojat joutuvat siirtymään uuteen paikkaan heti, kun entinen on käynyt tutuksi.
SAK:n vetoomuksen takana ovat PAM:in lisäksi Kunta-alan ammattiliitto KTV, Suomen Merimiesunioni sekä Valtion yhteisjärjestö VTY.
Oulun läänin Palvelualojen ammattiliiton aluetoimitsija Kimmo Nikula kertoo, että ulkoistusten myötä siivoajien työlle on asetettu tiukkoja aikarajoitteita, jotka vaikuttavat työn laatuun "Työtä ei ole yksinkertaisesti aikaa tehdä kunnolla." Nikulan mukaan asia on ollut esillä jo pitempään lähes kaikissa PAM:in tilaisuuksissa, joissa siivoajien työtä on käsitelty.
Myös Henrik Nordman uskoo, että työpaikkojen siisteydessä olisi parantamisen varaa. Erityisen tärkeää on, että työntekijät ja työnantaja yhdessä kiinnittävät huomiota työpaikan ärsytystä aiheuttaviin tekijöihin. Imuroiminen ei riitä, sillä se ei poista pienimpiä pölyhiukkasia. Mikrokuituliinoista sen sijaan on apua. Lisäksi erityisen altistavassa työssä tulisi käyttää ärsytykseltä suojaavia varusteita, kuten hengityssuojaimia ja suojakäsineitä.