Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) sanoo, että työvoimatoimistot ovat suuressa murroksessa, eivätkä ne enää hoida työttömyyttä, vaan niiden pitää hoitaa työllisyyttä. Työvoimapulan ja työnhakijoiden kohtaamattomuuden ongelmaan pitää hakea ratkaisuja monella tavalla.
Perjantaina Oulun työvoimatoimiston 100-vuotisjuhlassa vierailleen Cronbergin mukaan työvoimatoimistot tarjoavat kolmenlaisia palveluja. Varsinainen työttömän työn saannin auttaminen tulee olemaan entistä enemmän räätälöintiä.
"Aikaisemmin lähetettiin yleisiä tiedotteita vapaista työpaikoista kaikille työttömille. Nyt kaikkia työpaikkoja ei tarjota jokaiselle, vaan esitetään sitä työpaikkaa joka mahdollisesti kiinnostaa tiettyä henkilöä", Cronberg sanoo.
Toiselle ryhmälle, pitkäaikaistyöttömille, kehitetään niin sanottuja väliportaan työmarkkinoita. Heille muodostetaan pidempiä polkuja sosiaalisissa yrityksissä, joissa esimerkiksi mielenterveyskuntoutujat voivat työskennellä ja päästä avoimille työmarkkinoille.
Ministeri tutustui Oulussa Yritetään yhdessä -kierrätyskeskukseen, jossa tehdään taloudellisesti tuottavaa työtä, mutta työntekijät saavat tukea. Vastaavia ei hänen mukaansa ole Suomessa muualla, ja niitä tullaan perustamaan muihin kaupunkeihin.
Kolmas ryhmä on työttömät, joita ei voi työllistää. Cronberg ei yllättynyt, että hänen esityksensä työttömyyskortistojen siivoamisesta herätti vastustusta.
"On ihmisiä, joista kaikki tietävät, että he eivät työllisty. Heidän paikkansa on työkyvyttömyyseläkkeellä. Mielestäni yhteiskunta ei hylkää heitä, jos he ovat työkyvyttömyyseläkkeellä", Cronberg sanoo.
Ministeri sanoo, että pitkäaikaistyöttömiä on Suomessa noin 50 000, ja määrä vähenee koko ajan. Niin sanotussa työttömyyden kovassa ytimessä on parisenkymmentä tuhatta ihmistä.
Toisaalta Cronberg myös haluaa, että työkyvyttömyyseläkkeellä jo oleville tarjottaisiin mahdollisuutta palata töihin, jos he haluavat. 260 000 työikäisestä työkyvyttömyyseläkkeellä olevasta 40 000 haluaisi tutkimuksen mukaan haluaisi palata työhön. Heistä 20 000 - 30 000 haluaisi tehdä täysiaikaista työtä.
"Erityisesti mielenterveyskuntoutujissa on paljon sellaisia. Nyt selvitämme, miten halukkaat voisivat palata töihin. Myös vammaisten nykyistä parempaa työllistymistä selvitellään", Cronberg sanoo.
Ensi vuoden budjetti lisää ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja 2 000:lla ja oppisopimuskoulutuspaikkoja 1 600:lla.
"Oppisopimuskoulutus on selvitysten mukaan tehokkain tapa päästä avoimille työmarkkinoille. Lähes kaikki työllistyvät", Cronberg sanoo.
Ministeriö siirtää aktiivisen työvoimapolitiikan painopistettä aikaisempaa enemmän ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen kustannuksella.
Tukityöllistäminen kuntiin vähenee normaalitason noin 10 000 ihmisestä noin 9 000:een. Yksityiselle sektori tukea vastaavasti lisätään siten, että yritysten tukityöllistämisen osuutta lisätään 25 prosentista 30:een.
"Avoimelle sektorille tukityöllistäminen on osoittautunut tehokkaimmaksi", ministeri Cronberg sanoo.