Työttömyyden nujertamisessa tavoitteeksi asetettu puolittaminen osoittautui muutama vuosi sitten liian kovaksi haasteeksi. Viime vuosikymmenen lopulla alkaneen uudistuksen tuloksena itsenäisten työvoimatoimistojen määrä kutistuu kuitenkin puoleen vuoteen 2 005 mennessä.
Työvoimatoimistoja yhdistelemällä haetaan tehoa palveluihin. Pohjois-Pohjanmaalla ensi vuoden alussa voimaan astuvat muutokset eivät vähennä henkilöstöä, vaikka pääpaikat vähenevät reippaasti. Nyt itsenäisiä toimistoja on 17, ensi vuoden alussa määrä laskee kahdeksaan.
Pohjois-Pohjanmaan te-keskuksen työvoimaosaston päällikkö Maire Mäki esitteli uudistusta perjantaina Taivalkoskella, joka liitetään Kuusamon alaiseksi yksiköksi.
Mäen mukaan koko ruljanssi on toinen aalto työvoimapalveluiden uudistamista. Pontimena on julkisten palveluiden muutospaineet.
Viime vuonna koko maassa oli vielä 175 itsenäistä toimistoa, vuoteen 2 005 mennessä niiden määrä putoaa 100-115. "Ketään ei ole irtisanottu, vaan kyseessä on uudelleen organisointi."
Isoja alueellisia eroja
Työvoimatoimistojen yhdistäminen ei tuo ainakaan välittömästi suurempia mullistuksia asiakkaille eikä työntekijöillekään.
Pohjois-Pohjanmaalla lähtökohtana suurempia alueita muodostettaessa ovat seutukuntien rajat. Ainoastaan Oulu suurena, sadan hengen yksikkönä, jää omaksi alueeksi. Pudasjärvi säilyttää myös toimistonsa pitkien matkojen vuoksi.
"Työllisyystilanne on hyvin erilainen. On vain kaksi kuntaa, Taivalkoski ja Muhos, joissa työttömyys on puolittunut pahimmista ajoista. Tässä onkin haastetta uusille työvoimatoimistojen johtajille", Mäki sanoi.
Uudistuksella haetaan toimistoille myös entistä vahvempaa roolia, kun seutukuntien elinkeinopolitiikkaa muovataan paremmin aikaa vastaavaksi.
Erikoiskursseja paremmin
Koillismaan työvoimatoimiston johtajana aloittava Jouni Korhonen sanoo, että alueen laajentaminen parantaa muun muassa koulutuspalveluiden tarjontaa.
Korhosen mukaan tämä näkyy esimerkiksi erikoiskurssien järjestämisessä, joihin löytyy kahden kunnan alueelta riittävän suuret ryhmät.
Vaikka työpaikkojen katselemisessa nykyiset tietojärjestemät kattavat koko maan, Korhonen arvioi, että alueiden laajentaminen tuo parannusta tällekin puolen.
Hänen mukaan palveluiden kokoaminen parantaa myös tiedonkulkua seutukunnan sisällä.
"Työvoimatoimistot eivät yksin selviä tehtävästään. Me olemme aktiivinen yhteistyökumppani muiden toimijoiden joukossa", Korhonen muistutti.
Apulaisjohtajaksi vuoden alusta siirtyvä Liisa Riekki kertoo, että työn tarjoamiseen alueen laajennus ei vaikuta. Lähtökohtana ovat yhä työssäkäyntialueet.
Kuusamossa on vuosittain välitettävänä 2 000 työpaikkaa ja Taivalkoskella noin 700.
Taivalkoskella työttömyys on painettu virallisesti 14,8 prosenttiin. Riekin mukaan yhtä viisasten kiveä työttömyyden alentamiseen ei ole ollut. Uusien työpaikkojen rinnalla on tarjottu koulutusta. Syrjäseutujen riesana vuodet ollut muuttokin on siistinyt tilastoja.