Työministeri Tarja Filatovin (sd.) mukaan työvoimatoimistojen tulevaisuus pitää ratkaista vielä kuluvan kevään aikana.
"Toimintoja täytyy tehostaa. Mutta ennen kuin mallista voidaan päättää, on vielä saatava muutama palikka paikalleen", Filatov kertoo ja viittaa kauppa- ja teollisuusministeriöstä tulossa olevaan yrityspalveluselvitykseen ja Tekes-päätökseen.
Suoralta kädeltä Filatov ei ole repimässä työvoimatoimistoja irti TE-keskuksista, mutta hän ei sulje tätäkään vaihtoehtoa pois.
Työvoimatoimistojen tulevaisuutta selvittänyt työryhmä tarjoaa ratkaisuksi kahta mallia. Kummassakin työvoimatoimistojen määrää supistettaisiin rajusti nykyisestä 144:stä. Toisen mallin mukaan jatkossa olisi 20-30 toimistoa, toisessa niitä olisi 70. Molemmissa malleissa toimistot siirtyisivät työministeriön suoraan ohjaukseen.
Siihen ei oteta tarkemmin kantaa, miten työvoimapalvelun viraston johto ohjausrakenteineen alueellisesti sijoittuisi ja miten suuriin työmarkkina-alueisiin perustuva työvoimatoimistojen verkko rakennetaan. Näistä tarvitaan jatkoselvittelyjä.
Asiakaspalvelut
eivät vähene
"Asiakaspalveluja ei olla vähentämässä eikä työvoimatoimistojen hallinnointia varten olla perustamassa mitään uutta erillistä virastoa", korostaa työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin.
Se, mitä työvoimatoimistoille tapahtuu riippuu Wallinin mukaan nyt poliittisesta päätöksestä. Hänestä nykymalli synnyttää melkoista kirjavuutta.
Työvoimatoimistojen asiakunta eroaa TE-keskusten muista asiakkaista. Lisäksi alueittaiset ja toimistokohtaiset erot asiakkaiden palveluissa ja myös TE-keskusten toimintatavoissa ovat suuria. Uudella organisaatiolla tavoitellaan Wallinin mukaan sitä, että asiakkaiden kohtelu olisi yhdenmukaista ja palvelu tehokasta ja ohjaus suoraa..
Päätöksiä loppukesän
budjettiriihessä
Keskustan ja SDP:n eduskuntaryhmien puheenjohtajat Timo Kalli ja Jouni Backman kiirehtivät tyrmäämään sen, että työvoimatoimistot irrotettaisiin TE-keskuksista. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö sekä TE-keskusten johtajat haraavat vastaan. Työministeriössä asian valmistelu jatkuu.
Työryhmän esitystä puidaan ministeriössä ja siitä keskustellaan eri tahojen kanssa. Asia nousee esille myös TE-keskusten neuvottelupäivillä, jotka pidetään kuluvan kuun 17. päivänä Helsingissä. Poliittiseen puntariin työvoimatoimistojen tulevaisuus on tarkoitus saada hallituksen elokuisessa budjettiriihessä.
Kansliapäällikkö Wallin muistuttaa, että työministeriön ylitarkastajan Marja-Liisa Pihlmanin johtaman työryhmän selvitys työvoimatoimistojen tulevaisuudesta pohjaa kuluvan vuoden budjettipäätöksen kirjauksiin.
Sen mukaan toukokuun alkuun mennessä piti selvittää, miten työvoimatoimistojen ja muun työvoimahallinnon sekä TE-keskusten suhde tulevaisuudessa järjestetään.
Wallinin mukaan uudistustarve lähtee siitä, että työministeriön palvelulinjat tarvitsevat isompia hallintokokonaisuuksia. Näin työvoimatoimistot pystyisivät aikaansaamaan parempaa ja monipuolisempaa palvelua.
Wallin huomauttaa, että työelämän neuvonnalta vaaditaan jo lainsäädännön mukaan myös sellaista erityisosaamista, mitä ei voida pienissä yksiköissä hoitaa.
Työvoimahallinnolle on myös tullut jatkuvasti uusia ja vaativia tehtäviä. Samaan aikaan työssäkäyntialueet laajentuva. Työttömyyden hoidossa seutukunnallinen yhteistyö on kehittynyt voimakkaasti.
Työryhmä päätyi esittämään kaksiportaista organisaatio- ja ohjausmallia nykyisen kolmiportaisen mallin sijasta. Sen lähtökohtana on se, että työministeriö ohjaa suoraan julkista työvoimapalvelua.