Työvoimapulan ennakointi tuntuu oudolta Lapissa, joka yleensä on keikkunut työttömyystilastojen kärjessä. Lapin TE-keskuksen työvoimaosastolla varaudutaan kuitenkin jo täydellä teholla työvoiman kysynnän huimaan kasvuun.
Lapin työvoimatoimistot ovat jalkautuneet yrityksiin saadakseen oikeaa tietoa muun muassa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen suunnitteluun. Työvoima- ja osaamistarpeita kartoittavia haastatteluja tehdään Lapissa tänä vuonna noin 350. Huhtikuun loppuun mennessä oli haasteteltu jo 80 työnantajaa etupäässä majoitus- ja ravitsemusalalta, vähittäiskaupasta ja metallialalta.
Yrityskäyntien tuloksena on jo ilmennyt, että monet yritykset tarvitsevat uusia työntekijöitä valittömästi, tai ainakin vuoden kuluessa. Muutoksia on nähtävissä myös työtehtävissä ja osaamistarpeissa.
Itse asiassa isot muutokset työmarkkinoilla ovat jo alkaneet, vaikka sitä ei suhdanteista johtuvien irtisanomisuhkien mylläkässä heti huomaa. Jo tänä vuonna työmarkkinoille tuleva ikäluokka on pienempi kuin aiemmin, ja väheneminen jatkuu samalla kun eläkkeelle siirtyvien ihmisen määrä kasvaa.
Tilanteen odotetaan kärjistyvän vuodesta 2007 lähtien. Silloin eläköityvät ensimmäiset joukot niin sanotuista suurista ikäluokista. Ellei tilanteen muuttumiseen varauduta, tästä vuosikymmenistä voi tulla kohtalokas monille aloille työvoimapulan takia. "Työvoiman saatavuus nousee ratkaisevaksi menestystekijäksi yrityksissä. Nuorta ikäluokkaa ei enää riitä kaikille aloille ja kaikkiin tehtäviin", korostaa Lapin TE-keskuksen työvoimaosaston kehittämispäällikkö Tuija Johansson.
Työvoiman saatavuus
on jo nyt ykköshaaste
Työvoiman saatavuudesta ja osaamisen kehittämisestä on jo nyt tullut Lapin työhallinnon ykköshaaste. Rakennetyöttömyyden hoito ja pitkäaikaistyöttomien auttaminen on nivelletty osaksi tätä haastetta. "Työttömyyden hoidossa lähdetään liikkeelle osaamisen kehittämisen kautta", Tuija Johansson kertoo.
Työnantajien tarpeita selvitellään toimiala kerrallaan, ja tulosten tulkitsijoiksi kootaan asiantuntijaraateja, joissa on työnantajien ja työhallinnon lisäksi myös työntekijöiden ja kouluttajien edustus. "Mutta jo sitä ennen kahdenkeskisissä keskusteluissa paljastuu usein välittömiä tarpeita, joihin reagoidaan saman tien. Toiminnasta on monentasoista hyötyä", Johansson sanoo.
Työhallinnon ja yritysten yhteistyötä on kehitelty Lapissa jo pari vuotta. Esimerkiksi Rovaniemen työvoimatoimistoon on perustettu erillinen yrityspalveluyksikkö.
Hyviä kokemuksia saatiin myös työpaikkametsästyksestä, jossa Lapin työhallinnon virkailijat jalkautuivat yrityksiin etsimään uusia työpaikkoja "katvealueilta" eli yrityksistä, joiden kontaktit työhallintoon olivat vähäiset,
Vaikka yrityskäynnit tehtiin ennalta sopimatta peräti 1400 eri kohteeseen, ei tulijoita torjuttu missään. "Vastaanotto oli aina myönteinen, ja neljännes käynneistä johti myös jonkinlaiseen toimeksiantoon, esimerkiksi harjoittelijan etsimiseen", Rovaniemen työvoimatoimiston johtaja Ilkka Kanniainen kertoo.
Kuljetusalan työnantajia edustava toimitusjohtaja Kari Kähkönen kehuu kokemuksiaan yhteistyöstä työhallinnon kanssa erinomaisiksi. Hän ei ole arkaillut etsiä uusia työntekijöitä työvoimatoimiston listoilta. "Sieltä on löytynyt hyviä ja ahkeria työntekijöitä."
Työhallinnon tai kouluttajien kontolle vastuuta ei Kari Kähkösen mielestä voi silti kokonaan sälyttää. "Vaikka kuinka koulutetaan, viimeinen silaus tapahtuu aina yrityksissä. Se vastuu yritysten on myös otettava", hän korostaa.
Omat reservit voivat
olla avuksi Lapissa
Lappi on usein ollut työvoima-asioissa oma maailmansa, ja niin voi käydä myös työvoimapulan yllättäessä. Kun alueiden välinen kilpailu työvoimasta kiristyy, Lapilla on olemassa oma reservinsä eli viime vuosien poismuuttajat. Voi olla niinkin, että kun Etelä-Suomeen haalitaan työvoimaa ulkomailta, niin saa Lappi omansa paluumuuttajista.
"Lappi on aika vetovoimainen. On tutkittua tietoa ja kokemuksiakin siitä, että kun työtä on tarjolla, tulijoina on sellaisiakin ihmisiä, joilla ei ole mitään kytköksiä tänne", Tuija Johansson sanoo.
Melkoinen reservi Lapilla on myös omassa työttömien armeijassaan. "Vain viisi prosenttia kaikista työttömistämme on sellaisia, joiden työllistämiseen ei enää löydy keinoja", Tuija Johansson arvioi. Muilla kyse on lähinnä koulutuksesta: noin puolelta Lapin työttömistä puuttuu ammatillinen peruskoulutus.