Kunnat panostavat aikaisempaa enemmän henkilökuntansa työhyvinvointiin. Jatkossa tilanne paranee vielä entisestään.
Syy on yksinkertainen: tulevaisuudessa kasvava kilpailu työvoimasta.
Vuoteen 2010 mennessä jää pois kolmasosa kuntien työntekijöistä ja lisää tarvitaan vähintään 150 000 työntekijää. Ennen kaikkea työvoimapulan uskotaan iskevän sosiaali- ja terveystoimeen, jossa palvelujen tarve kasvaa koko ajan.
Muun muassa tämä käy ilmi tiistaina julkistetun Kuntatyö 2010 -tutkimuksen ensimmäisestä raportista. Kuntien eläkevakuutuksen tekemän tutkimuksen ensimmäinen kysely tehtiin yli 5 000:lle kunta-alan työntekijälle ja toinen kaikkein kuntien henkilöstöasioista vastaaville.
Kunnat heränneet jälkijunaan
"Ensin heräsi valtio, nyt on kuntien vuoro", kiteyttää selvityksen antia toinen sen tekijöistä, tutkija Janne Väätäinen.
Myös työntekijät ovat samaa mieltä: heistä 70 prosentin mukaan työhyvinvoinnin lisääminen on tuonut lisää puhtia. Eniten kunnissa on panostettu liikuntaan, koulutukseen, yhteistoimintaan sekä esimiestyöhön.
Lähes puolet kunnan henkilöstöasioista vastaavista arvioi kuntansa käyttävän nykyistä enemmän varoja työhyvinvointiin seuraavan kahden vuoden aikana.
Suurimmiksi kehittämisen esteiksi nähdään ajan, rahan ja vastuuhenkilöiden puute.
Ennen työpaikkahyvinvointia edistettiin liikuntatempauksilla ja hyvien elintapojen ohjauksella. "Nyt jatkossa kiinnitetään huomiota aikaisempaa enemmän henkiselle puolelle: koulutukseen ja yhteistyön järjestämiseen työpaikoille", korostaa Väänänen. Koulutus on siirtymässä myös entistä enemmän tavallisille työntekijöille, kun aikaisemman sitä saivat ennen kaikkea esimiehet.
Kuntien organisaatiot eivät kuitenkaan ole varautuneet asiaan. "Nämä tuppaavat usein olemaan sellaisia tehtäviä, että niitä hoidetaan erilaisilla tilapäisillä projekteilla ja vain toisella kädellä."
Moni puhki työpäivän jälkeen
Tutkimuksessa mukana olleista esimiehistä peräti 70 prosenttia kertoi, että heillä on alaisia, joilla on terveyteen liittyviä ongelmia selviytyä töistään. Liki puolet vastaajista piti työn liiallisen lisääntymisen uhkaa nykyisessä työssään mahdollisena tai todennäköisenä. Pelkoa kokivat eniten nuoret alle 35-vuotiaat vastaajat. Kaikista eniten oltiin huolissaan terveydenhoitoalalla.
Naiset kokevat miehiä enemmän fyysistä uupumusta: liki kolmannes yli 55-vuotiaista tunsi olevansa työpäivän päätteeksi täysin uupunut. Miehet puolestaan kuormittuivat vapaa-ajalle seuraavista työhuolista. Niitä kantoivat kotiin etenkin 35-44-vuotiaat miehet.
Naiset reagoivat tutkimuksen mukaan selvästi miehiä enemmän väsymisenä, miehet miettivät työasioita myös vapaa-aikana. "Vapaa-ajalle seuraavat työhuolet johtuvat myös siitä, että kunnissa miehet ovat naisia useammin esimiehiä", arvelee Väänänen.
Alakohtaiset erot olivat Väänäsen mukaan yllättävän pieniä. Väsymistä näkyi eniten teknisellä puolella sekä talous- ja hallintotehtävissä. Väänänen uskoo, että teknisen sektorin väsyminen johtui ennen kaikkea epävarmuudesta, jota on aiheuttanut uhka ulkoistamisesta.