Voisiko olla mahdollista, ettei pelätty työvoimapula iske sittenkään niin masiivisena kuin on luultu? Viime viikkojen tilastojen mukaan työvoimatilanne näyttää lohdullisemmalta kuin on väitetty. Se voi johtua kahdestakin syystä. Ennakoivat toimet ovat tehonneet tai ongelman laajuutta ei ole osattu arvioida oikein.
Näyttää siltä, että ainakin porkkanat pitemmän työuran tekemisestä ovat purreet. Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa, että jatkossa työssä viihdytään entistä pitempään.
Suuret ikäluokat ovat suostuneet lykkäämään eläkkeelle jäämistään ja pidentäneet työssäkäyntiään viime vuosina lähes puolellatoista vuodella. Tällä vuosikymmenellä on jo nyt töissä sata tuhatta henkeä enemmän kuin väestön ikääntyminen muuten edellyttäisi.
Kansantaloudella on taipumus sopeutua sen suuruiseen työvoimaan, joka sillä on käytössään. Tuottavuutta parannetaan ja vähemmän tärkeät työt jätetään tekemättä. Päällekkäisyydet karsiutuvat itsestään.
Monet ovat sitä mieltä, että palvelutarjontaa on Suomessa muutenkin aivan liikaa. Jokaisessa tien risteyksessä ei välttämättä tarvita neljää huoltoasemaa eikä Helsingissä kaivata kaikkia niitä satoja kebab-ravintoloita, joista suuri osa on puolityhjiä.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työvoimapula on vähentynyt tämän vuoden alussa. Sen sijaan Kainuussa ja Lapissa on kova pula etenkin rakennus- ja matkailualan työntekijöistä.
Lapissa ja Kainuussa on korkein työttömyys ja suurin työvoimapula. Tilanne on paradoksaalinen. Valikoiva muuttoliike ja heikko koulutustaso ovat koetelleet alueita jo pitkään.
Jotain on pahasti pielessä, kun turismin kasvusta nauttiva elinkeinoelämä ei saa rekrytoitua paikallista väkeä töihin. Asennemuutosta työ- ja myyntihalujen kasvattamiseksi kaivattaisiin, jottei Lapin hotellien tarvitsisi roudata henkilökuntaansa etelästä.
Työministeriö ennustaa, että työurien pidentyminen voisi korvata ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan työvoimapulan.
Jos suomalaiset tekisivät töitä vuoden pitempään kuin nykyisin, työvoiman tarjonta lisääntyisi 60 000 henkilöllä.
Osaltaan työuran pitkittymiseen vaikuttaa sekin, että eläkeikään alkaa tulla entistä terveempiä ihmisiä. Jos kerran eletään pitempään ja terveempinä, niin jaksetaan luonnollisesti paiskia töitäkin kauemmin.
Ehkäpä työvoimapulan myötä myös vanhempia työntekijöitä aletaan arvostaa enemmän. Ikärasismi unohtuu, kun kokeneita osaajia tarvitaan.
Maahanmuuttokin on lisääntynyt. Lähivuosien muuttovoitoksi on arvioitu 10 000 henkeä. Työikäisiä maahanmuuuttajista on kolme neljästä, mutta kaikista ei tietenkään ole heti töihin tulijoiksi. Jos nettomuutto olisi tänä ja ensi vuonna 15 000 henkeä, työvoiman tarjonta lisääntyisi kahdella, kolmella tuhannella hengellä vuodessa.
Hallituksen toimet maahanmuuttajien työhön sijoittumisen ja koulutuksen lisäämisestä ovat tervetulleita. Merkillistä, miten kauan on kestänyt huomata, että maahanmuuttajien osaamista ei ole tunnistettu tarpeeksi.
Hallituksen politiikkaohjelman johtaja Rauno Vanhanen totesi hiljattain Kalevassa, että Suomi tarvitsee 100 000 maahanmuuttajaa seuraavan 20 vuoden aikana. Ulkomaisella työvoimalla voidaan helpottaa tilannetta, mutta sillä ei ratkaista koko julkisen talouden ongelmaa. Maahanmuutosta aiheutuu myös kuluja.