Työvoimaa vuokraavat yritykset tekevät kovaa vauhtia tuloaan suomalaiseen työelämään. Vuokratyöntekijöiden osuus työvoimasta on vielä vajaan prosentin luokkaa, mutta sen otaksutaan kasvavan talouden piristyessä.
"Vuokraus on yritykselle vaivaton tapa saada työvoimaa lyhyeksi aikaa", toteaa neuvotteleva virkamies Marja Rantakaulio työministeriöstä. Vuokratyövoimaa käytetään ruuhkahuippujen tasaamiseen: sijaisuuksiin ja kausivaihteluihin.
Työvoiman vuokraus on markkinoiden vastaus julkisen työnvälityksen kykenemättömyyteen tarjota yrityksille työntekijöitä tilapäiseen tarpeeseen ja nopeasti.
Rantakaulio myöntää työnvälityksen yrittäneen kehittää tilapäistyövoiman välitystä, mutta heikoin tuloksin.
Työvoiman vuokrauksella oli huono maine menneinä vuosikymmeniä. Vuoteen 1993 saakka toimintaan vaadittiinkin työvoimaviranomaisten lupa. Maine koheni, kun vuokrafirmoilta alettiin edellyttää, että ne maksavat työntekijöilleen sen alan sopimuspalkkaa, millä alalla nämä työskentelevät.
Nyt ammattiyhdistysliike on hiljaa. Aluetoimitsija Paula Grekelä Palvelualojen ammattiliittoon (PAM) Oulun toimistosta vahvistaa, ettei ammattiyhdistysliikkeellä ole mitään työvoiman vuokrausta vastaan, jos työntekijöille maksetaan alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
"Palkkaa maksetaan yksiselitteisesti kunkin alan työehtosopimuksen mukaisesti. Noudatamme sopimuksia tarkasti. Periaate on, että vuokratyöntekijä saa saman palkan kuin vastaava työntekijä yrityksessä", korostaa aluepäällikkö Petri Sipilä Varamiespalvelu-yhtiöiden Ylivieskan toimistosta.
Yritykselle vähemmän velvoitteita
Työntekijän palkkaaminen vuokrafirman kautta tulee yritykselle kalliimmaksi tehtyä työtuntia kohti kuin vastaava oma työntekijä.
Marja Rantakaulio huomauttaa kuitenkin, että työvoiman vuokrauksesta ei aiheudu yritykselle samanlaisia velvoitteita kuin normaalista työsuhteesta.
"Jos työt ovat pienissä pätkissä, loman saa lomakorvauksena. Ravintola-alalla, missä tällaista työvoimaa käytetään paljon, alan sopimuksen juhlapyhäkorvaukset saattavat jäädä saamatta lyhyen työsuhteen vuoksi", Paula Grekelä luettelee systeemin heikkouksia työntekijän kannalta.
Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että on ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä vuokrafirmojen kautta, haluavat päästä erilaisiin työpaikkoihin. Se yksinkertaisesti sopii joidenkin elämäntyyliin.
Sopimus- tai muut riidat vuokrausfirmojen kanssa eivät Grekelän mukaan ole sen kummallisempia kuin muidenkaan yritysten kanssa.
PAMilla ei ole Oulun alueella tällä hetkellä vireillä yhtään riitatapausta minkään vuokrausfirman kanssa.
Työvoimaa kysytään vuokralle monella alalla. Petri Sipilä kertoo Oulun läänin eteläosassa kysynnän olevan laajinta elektroniikka- ja puuteollisuudessa.
Eikä pulaa ole tarjottavasta työvoimastakaan joitakin erikoisosaajia lukuunottamatta.
Vakituisia
paikkojakin löytyy
Vuokratyöntekijä on työsuhteessa vuokraavaan yritykseen. Tämä puolestaan laskuttaa asiakasyritystä työvoiman käytöstä ja maksaa palkan työntekijälle sekä vastaa muista työnantajakuluista.
Jos työtä ei ole tarjolla, palkkaakaan ei tule eli käytännössä työntekijä siirtyy työttömyyskorvausjärjestelmän piiriin.
"20 prosenttia vuokrattavista työntekijöistä saa vakituisen työpaikan meidän kauttamme. Näin tapahtuu, kun yritys huomaa saaneensa hyvän työntekijän. Me luovutamme mielellämme hänet yritykselle", Petri Sipilä korostaa.