Työvoiman vuokraus lisääntyy voimakkaasti yleisestä talouskasvun hidastumisesta huolimatta.
Koko alan liikevaihto oli 250 miljoonaa euroa vuonna 2001, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Alan kasvuennuste vuodelle 2002 on keskimäärin 14 prosenttia.
Markkinointiassistentti Hanna Turkulainen on ollut kohta vuoden töissä ”vuokrattuna” Idesco Oy:llä Oulun teknologiakylässä.
Turkulainen on erittäin tyytyväinen omaan tilanteeseensa. Hän valmistui vuonna 1998 tradenomiksi ja teki valmistumisensa jälkeen erilaisia töitä lähinnä äitiyslomansijaisena. Hän työskenteli Pohjanmaalla, mutta polte kotipaikkakunnalle Ouluun kävi liian kovaksi. Hän palasi Ouluun, otti yhteyttä henkilöstövuokrausta harjoittavaan Manpoweriin, ja työpaikka järjestyi viikossa.
Turkulaisen mukaan hänen etunsa ja turvat ovat samanlaisia kuin muillakin.
”Tavallaan minulla on kaksi työnantajaa, jotka pitävät minusta huolta. Minua kohdellaan työpaikalla samoin kuin muitakin. Minulle tämä oli loistava ratkaisu, tosi nopea ja tehokas, ja olen saanut tehdä koulutusta vastaavaa työtä”, Turkulainen ylistää. Kielteisiä puolia hän ei keksi yhtään.
”Nuorillakin pitäisi olla kauheasti työkokemusta. Tässähän sitä kokemusta saa”, Turkulainen sanoo.
Vuokratun työntekijän pesti jossakin työpaikassa yleensä päättyy jossakin vaiheessa. Turkulaisen nykyinen työ äitiysloman sijaisena jatkuu ensi jouluun saakka.
”Sitten kun on perhettä ja lapsia, silloin leipäpuun olisi tarpeen olla joka päivälle tiedossa”, Turkulainen tuumaa vakituisen työpaikan tarpeesta.
Hän ei ennustele, kuinka pitkään hän on vuokrattuna töissä. ”Jos on sellainen, että lähtee tekemään töitä avoimin mielin ja on valmis ja pystyy sopeutumaan, voi tehdä lyhyitäkin pestejä.”
Terveysalalla vuokraus
ei ole yleistynyt
Omaa aktiivisuutta tarvitaan vuokratöihinkin pääsyssä, henkilöstövuokrausyritys ei tule kotoa hakemaan töihin. Sitten on vielä pärjättävä haastatteluissa, sekä henkilöstöpalveluyrityksen luona että varsinaisen työnantajan haastattelussa.
”Työvoimanvuokraus on vielä melko uusi ala, mikä selittää suhteellisen suuren kasvuprosentin sekä -ennusteen”, sanoo toimitusjohtaja Ilkka Pohjanoksa Henkilöstöpalveluyritysten liitosta.
Työvoimanvuokrauksen toimialoista parhaiten menestyivät viime vuonna asiakaspalveluhenkilöstön vuokraus sekä niin sanottu raskas lohko eli varasto-, teollisuus-, kuljetus- sekä rakennustyövoiman vuokraus. Molempien liikevaihto nousi noin 22 prosenttia.
Toimistotyöntekijöiden, taloushallinnon sekä atk-alan työvoimanvuokrauksen liikevaihto kasvoi vajaat 15 prosenttia. Aikaisempaa vähäisempään nousuun tällä lohkolla on vaikuttanut etenkin atk-työntekijöiden kysynnän vähentyminen. Heikoiten menestyivät ohjelmatoimistot sekä terveyspalveluja vuokraavat yritykset, joiden liikevaihto nousi viisi prosenttia.
Vuokratyövoiman osuus työvoimasta on Euroopassa keskimäärin alle kaksi prosenttia. Suomessa määrä on edelleen vain vajaat 0,3 prosenttia.
Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteet ovat pidentyneet, keskimääräinen kesto viime vuonna oli runsaat neljä kuukautta. ”Työsuhteiden piteneminen heijastaa sekä työvoimanvuokrauksen vakiintuneisuutta että puutetta ammattitaitoisesta, lyhyisiin työsuhteisiin halukkaista työntekijöistä. Niinpä alalle on tullut entistä enemmän vakinaisiakin vuokratyösuhteita”, toteaa Ilkka Pohjanoksa.