Työ­voi­man siir­ty­mä­ajas­ta kiista

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat ajautumassa hallituksen kanssa kiistaan EU:laajentumiseen liittyvästä siirtymäkausilaista. SAK, STTK ja Akava eivät hyväksy työministeriössä valmistunutta esitystä, jonka mukaan työvoiman vapaalle liikkuvuudelle tulisi vain kahden vuoden siirtymäkausi.

Työperusteista. Maahanmuuttopolitiikan on oltava SAK:n apulaisjohtajan Matti Viialaisen mukaan työperusteista.
Työperusteista. Maahanmuuttopolitiikan on oltava SAK:n apulaisjohtajan Matti Viialaisen mukaan työperusteista.
Kuva: Arkisto

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat ajautumassa hallituksen kanssa kiistaan EU:laajentumiseen liittyvästä siirtymäkausilaista. SAK, STTK ja Akava eivät hyväksy työministeriössä valmistunutta esitystä, jonka mukaan työvoiman vapaalle liikkuvuudelle tulisi vain kahden vuoden siirtymäkausi.

Palkansaajajärjestöt edellyttävät, että lain voimassaoloajaksi on määrättävä viisi vuotta. Siirtymäkautta on järjestöjen mukaan harkittava kolmikantaisen harkinnan pohjalta viiden vuoden jälkeen vielä kahdella vuodella.

SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen (vas.) arvelee, että poliitikkojen ja virkamiesten keskuudessa on maahanmuuttopolitiikan osalta liikaa sinisilmäisyyttä. Hän muistuttaa, että noin 100 000 Suomessa asuvasta ulkomaalaisesta vain 10 000 on avoimilla työmarkkinoilla. Loput ovat tukitöissä, koulutuksessa tai kortistossa.

Maahanmuuttopolitiikan on oltava Viialaisen mukaan työperusteista. "Se ei ole vastuullista, että meillä on tarjota ulkomaalaisille vain numerolappu sosiaalitoimiston luukulle." Viialainen ennustaa, että ulkomaalaisia tarvitaan helpottamaan työvoimapulaa vasta 2010-luvulla.



Suhteet Viroon
voisivat vahingoittua


Työministeri Tarja Filatov (sd.) on toivonut nyt kaavailun kahden vuoden siirtymäkauden olevan riittävän pitkä. Hän on luvannut, että sitä tarkastellaan uudelleen yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa ennen siirtymäkauden päättymistä.

Uuden siirtymäkausilain antaminen saattaisi palkansaajajärjestöjen mukaan vahingoittaa Suomen suhteita Viroon. "On viisaampaa ottaa nyt käyttöön koko siirtymäkausi ja sitten, jos häiriöitä ei esiinny eikä ongelmia tule, lyhentää sitä."

Palkansaajajärjestöt korostavat, että EU:n liittymissopimukset eivät tunne kahden vuoden vaan enintään seitsemän vuoden mittaisen joustavan siirtymäajan.

Järjestöt vetoavat työmarkkinajärjestöjen keväällä 2001 tekemään yhteiseen kannanoton, jossa todettiin osapuolten tuki EU:n laajentumiselle ja vähintään viisi vuotta kestävälle siirtymäajalle. Palkansaajapuoli hyväksyi eduskunnassa käsittelyssä nyt olevan työlupamenettelyn helpottamisen.

Työministeriössä laadittu lakiesitys ei vastaa järjestöjen mukaan saavutettua yhteisymmärryksen henkeä eikä kirjainta. Palkansaajajärjestöt hakevat tukea myös hallitusohjelmasta, jossa todetaan, että "Suomi soveltaa joustavaa siirtymäaikaa työvoiman liikkuvuuteen EU:n laajentuessa".

Siirtymäaikoja ei sovelleta kuitenkaan palveluiden vapaaseen liikkumiseen. Viialainen pelkää, että vuokratyövoiman, aliurakoinnin ja itsenäisten ammatinharjoittajien nimikkeen alla voi siis käytännössä liikkua paljonkin työvoimaa varsinkin lyhyt- ja määräaikaisissa töissä.

Ilmoita asiavirheestä