Oulu Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen määrä laski jälleen huomattavasti viime vuonna. Työvoimakoulutuksessa oli viime vuonna keskimäärin 26 100 opiskelijaa, mikä on 4 800 opiskelijaa eli 16 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2000.
Vuoden aikana koulutuksen aloittaneiden määrä aleni 12 100 hengellä eli 14 prosentilla. Hakemuksia tuli 16 prosenttia vähemmän kuin toissa vuonna.
Suuntaus alkoi jo aiemmin, sillä myös kaikki vuoden 2000 edellä mainitut luvut olivat laskevia. Koulutuksessa olevien määrä on pienentynyt vuodesta 1998. Hakijoiden ja aloittaneiden määrät sen sijaan kasvoivat vielä vuodesta 1998 vuoteen 1999.
Alamäkeen viilettävien lukujen takaa löytyvät tärkeimpinä selittäjinä työttömien määrä ja toisaalta työvoimakoulutukseen käytetyt määrärahat. Molemmat ovat olleet laskussa viime vuodet.
"Näissä asioissa on aina ollut tietty kytkentä: mitä korkeampi työttömyys, sitä korkeammalla yleisten toimenpiteiden mitoitus pidetään. Ja kun työttömyys alkoi tulla reilusti alas, myös sekä työvoimakoulutuksen että tukityöllistämisen volyymeja on alennettu. Silloin ei rahaakaan tarvita niin paljoa", selittää kolminaisuutta ylitarkastaja Seppo Larmo työministeriön informaatiopalveluista.
Työministeriön määrärahoja on vähennetty vuodesta 1999. Tämä koskee sekä opetuksen hankintaan käytettävää rahaa että opintososiaalisia etuuksia, johon sisältyvät muun muassa koulutustuen valtionosuus ja majoituskorvausten kustannukset. "Ja koulutuksen hankintamäärärahat vähenevät ensi vuonnakin", Larmo toteaa.
Koulutukseen tulijoiden taustat ovat muuttuneet: työvoimakoulutuksen aloittaneista yhä useampi on työtön. Työttömien määrä aloittaneista on noussut parissa vuodessa noin 65 prosentista yli 75 prosenttiin. Vastaavasti työssä olevien koulutus on vähentynyt.
"On pyritty ratkomaan nimenomaan pitkäaikaistyöttömyyttä, ja silloin työssä olevien koulutus ei ole ollut erityisen tapetilla. Työvoimakoulutushan on lain mukaan ensisijaisesti tarkoitettu työttömien ja työttömyysuhan alaisten koulutukseen", Larmo muistuttaa.
Tavoitteena teollisuus- ja toimistotyöt
Työvoimakoulutuksen tavoiteammatit ovat hallinto- ja toimistotyön sekä toisaalta teollisen työn aloilla. Näille aloille on parina viime vuonna osallistunut yhteenlaskettuna noin kolmannes kaikista työvoimakoulutuksen suorittaneista.
Suurin osa kouluttautuu kuitenkin tilastotermillä ilmaistuna "muualla luokittelemattomaan työhön", jolla tarkoitetaan muun muassa työelämään ja koulutukseen valmentavaa työtä, kielikoulutusta ja pakolaisten maahanmuutto- ja valmentavaa koulutusta. Tämän sekalaisen koulutusryhmän osuus oli viime vuonna 46 prosenttia.
Työvoimakoulutuksen suorittaneista sijoittuu koulutusalansa töihin runsas kolmannes: kaksi kuukautta koulutuksen jälkeen koulutusalan töissä oli 36,5 prosenttia. Muissa töissä oli 8,8 prosenttia.
Työvoiman ulkopuolella oli 11,6 prosenttia ja työttömänä 43,2 prosenttia. Työttömien osuutta on saatu laskemaan muutaman prosentin vuoden 1999 tilanteesta. Koulutusalan töissä olevien osuus on puolestaan noussut viisi prosenttia.
Pohjois-Pohjanmaalla määrärahat nousussa
Koulutuksen aloittaneiden määrä laski voimakkaasti Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksessa, 26 prosenttia. "Tausta on selkeä: määrärahakiintiö putosi", selvittää osastopäällikkö Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta Määrärahat jaetaan TE-keskuksittain syksyisin käytävien tulossopimusneuvotteluiden perusteella.
Toinen syy laskuun on tilastotekninen. Vuonna 2000 siirryttiin pidempikestoisiin koulutuksiin, joista osa jatkui vuoden 2001 puolelle. Nämä koulutuksensaloitukset tilastoituivat kokonaan vuodelle 2000.
Nyt määrärahatilanne on Pohjois-Pohjanmaalla päinvastainen, Mäen mukaan hyvä. "Kun vuodelle 2000 saatiin 9,9 miljoonaa euroa ja vuodelle 2001 8,6 miljoonaa, niin ammatilliseen koulutukseen on tälle vuodelle 11 miljoonaa euroa ja valmentavaan kaksi miljoonaa euroa."