OECD:n mukaan Suomen olisi syytä kehittää toimintaa usealla alueella, jos se mielii varmistaa kasvun myös tulevaisuudessa. Suomi ei saa OECD:ltä mitenkään rajusti sapiskaa. Suomen talouskasvu on ollut OECD:n parhaiden joukossa. Tätä on edistänyt innovaatioiden hyödyntäminen ja korkea koulutustaso.
Työttömyysaste on kahdeksan prosenttia, mikä on alle euroalueen keskiarvon. Työllisyysasteet ovat olleet ripeässä nousussa, etenkin varttuneemmilla työntekijöillä.
Työvoiman resursseja käyttämättä
OECD:n mukaan bruttokansantuote henkilöä kohden on kuitenkin vain OECD:n keskikastia.
Tämä heijastelee OECD:n mukaan heikkoa tuottavuutta suojatuilla sektoreilla kuten julkisissa palveluissa. Tämä viittaa myös siihen, että työvoiman resursseja on käyttämättä, ja Suomen kohdalla se tarkoittaa erityisesti nuoria ja myös vanhoja työntekijöitä.
Julkisen rahoituksen varmistaminen on OECD:n mukaan tärkeää. Tämä vaatii julkisen talouden ylijäämän säilyttämistä vuosikymmenen loppupuolella. Suunnitelmat lähteä varhaiselle eläkkeelle pitäisi karsia ihmisiltä pois. Julkisiin palveluihin pitää saada lisää tehokkuutta esimerkiksi yksityissektoria hyödyntämällä.
Keskipitkällä aikavälillä OECD:n ekonomistien mielestä Suomessa pitäisi vähentää työntekijöiden verotaakkaa siitäkin huolimatta, että eläköityminen painaa päälle. Työllistymistä pitää lisätä edelleen, ja siihen voidaan vaikuttaa alentamalla verotusta.
Tuottavuutta ja joustavuutta pitäisi maaraportin mukaan lisätä. Tieto-ja viestintäteknolgia-alan (ict) pitkään jatkunut hyvä tuottavuus saattaa hyvinkin himmetä, ja entistä enemmän pitäisi huomiota kohdistaa siihen, kuinka ict-alan osaamista hyödynnetään muualla yhteiskunnassa ja erityisesti yksityisissä ja julkisissa palveluissa.
Sosiaalisesti tuettua asumista vähemmäksi
Sosiaalisesti tuettua asumista pitäisi OECD:n mielestä rajoittaa. Sillä tavoin lisättäisiin työvoiman liikkuvuutta ja yhteiskunnan rahaa säästyisi.
Lähes kolme neljäsosaa väestöstä on oikeutettu sosiaalisesti tuettuun asumiseen. Tätä osuutta voitaisiin pienentää ilman, että siitä aiheutuisi haittoja tai sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Ennustepäällikkö Pasi Sorjonen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta sanoo, että OECD:n ennuste on hyvä paketti. "Me Suomessa tarvitsemme ulkoapäin saman sanoman, jota kotimaassakin puhutaan. Uskotaan varmaan paremmin, kun se tulee ulkomailta", Sorjonen sanoo.
Sorjosen mukaan julkisen sektorin tehostaminen ja ansiotuloverotuksen keventäminen ovat tärkeitä asioita. "Kuntasektori saattaa harjoittaa suhdanteita seurailevaa menopolitiikkaa, jota pitäisi rajoittaa. Ei ole mitään järkeä, että 250 asukkaan kuntia, jotka itse määräävät veroäyrinsä. Helsingin lähiön kerrostaloyhtiössä on sen verran asukkaita", Sorjonen sanoo.
Keskitettyjen palkkaratkaisujen kaventava vaikutus palkkajakaumaan on hyvin kiinnostava asia. "Vähemmän koulutetuilla työntekijöillä on ollut korotuksia. Työntekijät ovat hinnoitelleet itsensä markkinoilta", Sorjonen sanoo.
OECD:n kasvuennuste taloudelle oli 3,4 prosenttia tälle vuodelle, Sorjosen mukaan luku voisi olla lähempänä 4:ää prosenttia.