Britannian vaalitulos herättää ainakin akateemisissa piireissä keskustelua maan demokratian tilasta ja vaalitavan vääristymistä. Blairin kolmas hallitus nousi valtaan historian pienimmällä kannatuksella.
Puolue keräsi kaikista annetuista äänistä vain 36 prosenttia. Koko kansasta puoluetta kannatti vain 22 prosenttia, sillä lähes 40 prosenttia äänioikeutetuista ei oikeuttaan käyttänyt. Tällä äänimäärällä puolue saa kuitenkin 66 paikan enemmistön parlamentissa, jossa on 646 paikkaa.
Konservatiivit saivat annetuista äänistä 33 prosenttia ja lähes äänestysosuuttaan vastaavan paikkaluvun. Liberaalien 23 prosenttia ei kuitenkaan riittänyt kuin kymmeneen prosenttiin paikoista. Puolueen äänimäärä kasvoi neljä prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista.
Selvää on, että akateemisten lisäksi maan vaalitapaa kritisoivat myös liberaalit. Vääristymät ovat tulleet ilmi osittain heidän nousunsa vuoksi, sillä vain kahden suuren puolueen aikakaudella äänimäärät ja parlamenttipaikat olivat paremmin suhteessa toisiinsa.
Britannian vaaleissa kustakin vaalipiiristä valitaan vain yksi edustaja, mikä suosii suuria puolueita. Kun maassa on kuitenkin useita puolueita, useimmat politiikan tutkijat pitäisivät suomalaisenkaltaista suhteellista vaalitapaa nykyistä demokraattisempana.
Ensimmäisellä hallituskaudellaan myös pitkään oppositiossa ollut työväenpuolue otti vaalitavan muutoksen hallitusohjelmaansa. Puolueen suosion jatkuessa asia kuitenkin unohtui eikä nousse esille lähiaikoina.