Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja, Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen pani lusikkansa työurien pidentämiskeitokseen ehdottamalla Kalevan haastattelussa lauantaina, että työssäoloaikaa voitaisiin pidentää keskivaiheilta kasvattamalla vuotuista työaikaa.
Kova esitys oli ajoitettu sopivasti eduskuntavaalien ja hallitusneuvottelujen aatoksi. Tammisen oli lisäksi helppo tehdä avauksensa EK:n väistyvänä puheenjohtajana.
Suomessa teollisuustyöntekijän vuosittainen työaika on noin 1 700 tuntia. Maailman mitassa se on selvästi vähemmän kuin vaikkapa Kiinassa tai Yhdysvalloissa. Sen sijaan lähiympäristöön verrattuna määrä on hyvää keskitasoa.
Suomalaiset työskentelevät ajassa mitaten vähemmän kuin espanjalaiset ja puolalaiset, mutta enemmän kuin italialaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset.
Kokonaan eri asia on, mitä työaika missäkin maassa tarkoittaa. Siihen, mitä jossain tehdään tunnissa, toisaalla käytetään jossakin muualla tunteja. Tämän vuoksi työaika ei ole välttämättä luotettava mittari.
Laaja yksimielisyys vallitsee työurien pidentämisen välttämättömyydestä. Laskelmin voidaan osoittaa, ettei julkisen rahoituksen nykyinen tulopohja kata menoja tulevaisuudessa.
Eläkeläisten määrä kasvaa suhteessa tulonsaajien määrään. Siksi tulovirtoja täytyy leventää, ja yksi keino on pidentää työuria.
Jos työaikaan puututaan yksioikoisesti Tammisen esittämällä tavalla, voidaan kyllä ajautua ojasta allikkoon. Kohtuullinen päivittäinen työaika ja kohtuupitkät lomat auttavat ihmisiä jaksamaan työelämän koko ajan kiivastuvassa menossa.
Jos sekä työaikaa pidennettäisiin että lomia leikattaisiin, todennäköisesti yhä useampi hakeutuisi pois työelämästä ennenaikaisesti.
Suomalaisilla työpaikoilla ei voida hyvin. Moni palaa työssä loppuun, mistä on merkkinä se, että mielenterveysongelmat ovat nousseet suurimmaksi työkyvyttömyyden aiheuttajaksi.
Suurin ongelma ei ole se, että vanhuuseläkkeelle jäätäisiin varhain, vaan se, että moni joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle liian nuorena. Viime vuonna eläkkeelle jäi 70 000 ihmistä, heistä yli 24 000 työkyvyttömyyden vuoksi.
Kun vanhuseläkkeelle siirrytään ikäluokassa yli 60 vuotta, työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään kymmenkunta vuotta aikaisemmin.
Oleellista on, mitä voidaan tehdä, jotta yhä useampi jaksaisi työelämässä pidempään. Työuria on mahdollista pidentää parhaiten puuttumalla syihin, jotka pakottavat pois työelämästä kesken parhaan työiän.
Suomalaiset ovat vahvasti työsuuntautuneita. Ihmiset haluavat tehdä työtä, ja moni on eläkeiässä vielä hyvässä työkunnossa. Mutta työmarkkinoilla iäkkäämpien panos on tänään varsin aliarvostettu.
Yhtä ihmelääkettä työurien pidentämiksi ei ole. Suurin käyttämätön reservi on nyt lähes 200 000 työttömän joukko sekä pätkä- ja osa-aikatyötä tekevät. Tulevaisuuden rahoitusongelman ratkaisua helpottaisi paljon se, jos työttömille saataisiin töitä ja osa-aikaiset ja pätkäläiset täysimittaisiin työputkiin.