Oulu Yritys tai yhteisö voidaan tuomita mittavaan yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. Enimmillään sakko voi olla 850 000 euroa, vähimmillään sen suuruus on 850 euroa.
Rikoslain muutos on tullut voimaan huhtikuun alusta. Vielä ei ole tiedossa, että uudistusta olisi sovellettu käytännössä, kertoo lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist oikeusministeriöstä.
Ennen uudistusta rangaistus lankesi työsuojelusta vastuussa olleelle henkilölle.
Uudistuksessa yhteisösakkoon tuomitseminen tuli myös pakolliseksi entisen harkinnanvaraisuuden sijasta.
Yrittäjien mielestä kohtuuton rangaistus
Yrittäjien keskuudessa yhteisösakon ulottaminen työturvallisuusrikoksiin on koettu kohtuuttomana lisärangaistuksena. Uudistusta arvosteltiin jo sen esitysvaiheessa.
"Erityisesti pienissä yrityksissä tällainen rangaistus voi tuntua kohtuuttomalta", huomauttaa johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä.
Hän korostaa, että usein laiminlyöntien taustalta löytyy yksittäinen ihminen, joka on asiasta vastuussa.
Hänen mukaansa työturvallisuuden laiminlyönnistä ei koidu työnantajalle edes niin mainittavaa taloudellista säästöä, että joku ryhtyisi tinkimään turvallisuudesta rahansäästömielessä.
"Kyllä tällainen säästäminen olisi todella lyhytnäköistä", Vanhanen toteaa.
Hänen mielestään myös työturvallisuudesta on perinteisesti sovittu työpaikoilla työntekijöiden ja työnantajan kesken, ja nyt kohtuuttomiksi koetut sanktiot vaarantavat yhteistyöhön perustuvan työturvallisuus- ja tapaturmantorjuntatyön kehittämistä.
Oikeusministeriön mukaan lakiuudistuksen tavoitteena on edistää yritysten ja yhteisöjen vastuullista suhtautumista työturvallisuuteen. Hallituksen esityksessä 53/2002 uudistusta perusteltiin muun muassa juuri sillä, että työturvallisuusäännösten rikkomisella on mahdollista saada aikaan merkittäviä kilpailuetuja.
Lakiuudistusta puoltaneiden mukaan erilaiset turvajärjestelyt yrityksissä saatetaan usein jättää tekemättä niistä aiheutuvien kustannusten vuoksi tai siksi, että ne vaikuttavat työskentelynopeuteen. Toisaalta hallituksen esityksessä todettiin, että yhteisövastuu vaikeuttaisi vain sellaista yritystoimintaa, jossa syyllistytään työrikoksiin.
Rauno Vanhanen Suomen yrittäjistä myöntääkin, että jos asiat ovat yrityksessä kunnossa, ei yhteisösakosta tarvitse olla huolissaan.
Yrittäjien mielestä työnantajan vastuu työturvallisuudesta oli jo entisellään kattava ja rikos- ja vahingonkorvausoikeudellinen seuraamusjärjestelmä toimi hyvin. Yhteisösakko koetaankin nyt lisärangaistuksena, jonka säätäminen merkitsee seuraamusten kasautumista.
"Pienissä yrityksissä yrittäjähenkilö ja yritys ovat käytännössä sama taho", huomauttaa Vanhanen.
Vanhanen on kuitenkin sitä mieltä, että eduskunnan tekemät päätökset on demokratiassa hyväksyttävä. Maailma kun ei kaadu yhteisösakon uhkaan.
Terveydestä huolehdittava
Lain mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Vaaratilanteiden synty on estettävä ja erilaiset haittatekijät poistettava.
Työsuojelusta on myös tehtävä erillinen toimintaohjelma.
Jos esimerkiksi työstä tai työolosuhteista aiheutuu raskaana olevalle työntekijälle tai sikiölle erityistä vaaraa, eikä vaaratekijää voida poistaa, on työnantajan siirrettävä työntekijä raskauden ajaksi muihin tälle sopiviin tehtäviin.
Myös työntekijällä on velvollisuus sitoutua työpaikan turvallisuusmääräyksiin. Esimerkiksi määrättyjä suojalaitteita on käytettävä aina.