Vaikka työelämän kiistat näyttävät lisääntyvän, ne eivät juuri näy kasvaneena ruuhkana oikeusistuimissa. Työtuomioistuimen käsittelyyn tulleiden asioiden määrä on pysynyt lähes entisellä tasolla. Oikeusistuin keskittyy kiistoihin työ- ja virkaehtosopimuksista.
Työtuomioistuimen presidentti Pekka Orasmaan mukaan maltillinen kehitys johtuu lähinnä siitä, järjestelmä toimii hyvin.
-- Työmarkkinaosapuolten rooli on Suomessa vahva, ja ne kykenevät myös ratkaisemaan suuren osan erimielisyyksistään keskenään. Vain pieni osa päätyy työtuomioistuimen käsittelyyn.
Orasmaa katsoo, että vaikka kaikki järjestelmät tarvitsevat aina pientä rasvausta, on vaikea kuvitella, mitä nykyisen järjestelmän tilalla voisi olla. Saksassa ensimmäisen asteen tuomioistuimeen tulee vuosittain noin 600 000 työriitatapausta. Britanniassa ja Italiassa luvut ovat 400 000:n luokkaa.
Suomessa työtuomioistuimen ratkaistavaksi tuli kuluneena vuonna vajaat 200 juttua ja tuomioistuimiin kaikkiaan alle 2 000 juttua. Tapaukset vähenivät selvästi 1990-luvun alun laman aikoihin. Sen jälkeen on palattu sitä edeltäneeseen tilanteeseen.
Käsiteltävänä on lähinnä kolmenlaisia riitatapauksia. Työtaistelujen ohella lähes yhtä paljon selvitetään palkkauserimielisyyksiä. Irtisanomisasiat kääntyivät nyt viime vuosien kasvun jälkeen laskuun.
Lakkojen määrä vähenee edelleen
Lakkoja koskevien kanteiden määrä on parin vuoden aikana pysynyt noin 40 tapauksessa, vaikka esimerkiksi paperiteollisuuden työtaistelusta niitä tehtiin paljon.
Määrä oli kaksinkertainen vuonna 2004. Tilastopiikki johtui Orasmaan mukaan muun muassa kuljetusalan osa-aikatyötä koskevista lakoista. Nyt vakavia lakkoja on ollut poikkeuksellisen vähän. Valtakunnansovittelijan toimistossa käsiteltiin kuluneena vuonna vain yksi työtaistelu, joka kuului työriitojen sovittelua koskevan lain piiriin.
Vaikka selviteltävänä oli monenlaisia kiistoja, Auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT:n maaliskuinen lakko oli ainoa sovittelussa ollut työtaistelu. Esimerkiksi lentoemäntien ja stuerttien työriita ei syksyllä päässyt virallisesti lakoksi asti.
Rauhallinen vuosi johtui siitä, että työehtosopimukset ovat olleet voimassa. Ensi syksynä tilanne on toinen.
Työtaistelut ovat olleet paikallisia protesteja
Elinkeinoelämän keskusliitto on EK on viime aikoina näkyvästi pitänyt lakkojen suurta määrää maan kilpailukykyä vakavasti uhkaavana tekijänä. Työtaisteluja on kuitenkin suhteellisen harvoin. Lakot ovat olleet lähinnä mielenilmauksia, joissa työpaikalta poistutaan korkeintaan muutamaksi päiväksi.
Työtaisteluiden määräksi on kuluvana vuonna arvioitu noin 90.
Orasmaa uskoo, että EK:n huoli koskee suurelta osin liittojen järjestämiä laittomia lakkoja, joista tuomittavat hyvityssakot eivät useinkaan vastaa niistä aiheutuneita vahinkoja.
Paperiliiton sakot satoja tuhansia
Orasmaa muistuttaa, että sakkorajoja on nostettu säännöllisesti joka kolmas vuosi. Ne voivat myös nousta hyvinkin korkeiksi. Työtuomioistuin määrää sakot voimassa olevan työehtosopimuksen aikana järjestetyistä lakoista. Yläraja on nykyään 25 900 euroa kerralta, mutta se voidaan toistaa työtaistelun jatkuessa. Työntekijäpuolen sakkoja voivat saada sekä ammattiliitto että paikalliset ammattiosastot. Rahat menevät tuolloin yrityksiä edustaville liitoille. Laajoissa työtaisteluissa koko organisaatiolle tuomittavat hyvityssakot voivat yhteensä nousta satoihin tuhansiin euroihin. Näin kävi esimerkiksi Paperiliiton ja sen lähes 60 ammattiosaston viime toukokuisessa työtaistelussa, josta tuli ratkaisu viime torstaina. Kuvateksti: Pekka Orasmaa on toiminut ensi vuonna 60 vuotta täyttävän työtuomioistuimen presidenttinä vuodesta 1994 lähtien. Orasmaan mukaan oikeusriidat on kyetty ratkomaan hyvin toimivan työmarkkinajärjestelmän ansiosta.