Työministeriön ylin johto sekä Kainuun, Pohjois-Karjalan, Lapin, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten työvoimaosastojen johto ja työvoimatoimistojen johtajat kerääntyivät tiistaina Ouluun ensimmäiseen alueelliseen työvoimapalvelukeskuksia koskevaan työ- ja koulutuskokoukseen.
Suomeen tänä vuonna perustettavat 25 työvoimapalvelukeskusta ja yhteispalvelupistettä ovat saaneet työministeriön rahoituksen ja niiden henkilöstöä ollaan parhaillaan rekrytoimassa. Esimerkiksi Oulun työvoimapalvelukeskus aloittaa toimintansa huhtikuussa.
Työvoimapalvelukeskuksien tarkoituksena on tarjota palveluja työttömille, joiden auttamiseen nykyiset palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Uusi palvelumalli sisältyy hallituksen työllisyysohjelmaan, jonka tavoitteena on rakenteellisen työttömyyden alentaminen, kertoo työministeriön ylijohtaja Marja Merimaa.
"Asian on tehnyt akuutiksi se, että rakennetyöttömyys on kasvanut. Toisin sanoen pitkäaikaistyöttömien, henkilöiden, joiden työttömyys on toistuvaa sekä erilaissa koulutuksissa ja tukitöissä kiertävien määrä on kasvanut."
Suuri merkitys on myös ikäluokkarakenteen muuttumisella. On arvioitu, että eläkkeelle siirtyy vuodessa 10 000 henkilöä enemmän kuin nuoria on tulossa työelämään. eli syntyy työvoimapula, selittää Merimaa.
"Työvoiman saatavuus on varmistettava ja työttömät työnhakijat ovat ryhmä, joka kannattaa saada työmarkkinoille."
Työllistymisen
esteet nurin
Työvoimapalvelukeskusten tavoitteena on löytää erityisen vaikeasti työllistyvälle asiakkaalle räätälöityjä, hallintojen rajat ylittäviä palvelumalleja yhden luukun periaatteella.
"On huomattu monenlaisia työllistymisen esteitä, esimerkiksi yleinen elämänhallinta, ammatillisen koulutuksen puutteet, terveydelliset ongelmat tai velkaantuminen. Ne kaikki on otettava huomioon, eli haetaan kokonaisvaltaista ja elämäntilanteen huomioon ottavaa palvelumallia."
Merimaan mukaan perusajatuksena on, että työvoimatoimisto ja kunta ohjaavat asiakkaan työvoimapalvelukeskukseen, kun arvioidaan, että asiakas tarvitsee muitakin kuin työviranomaisten palveluja. Tarpeen arvioi työvoimatoimisto yhdessä asiakkaan kanssa.
"Osa palveluista voidaan myös täsmäostaa asiakkaalle, esimerkiksi jos hän tarvitsee elämänhallintaan liittyviä palveluja."
Työvoimapalvelukeskuksien on pelätty jakavan ihmiset a- ja b-asiakkaisiin. Työministeriössä asiaa ei nähdä lainkaan niin, vakuuttaa Merimaa.
"Haluamme nimen omaan saada niihin asiakkaita, joilla on suuria vaikeuksia työllistyä, ja tarjota heille räätälöityjä palveluja kokonaisvaltaisesti ja yhden luukun periaatteella. Silloin työvoimatoimistot voivat keskittyä esimerkiksi sähköisten palvelujen kehittämiseen, työnantajapalvelujen kehittämiseen sekä tavalliseen työnvälitykseen. Työvoimatoimistojen palvelut säilyvät, eli asiakkaat eivät menetä mitään."
Tänä vuonna perustetaan 15 palvelukeskusta ja kymmenen yhteispalvelupistettä. Tavoitteena on, että vuonna 2006 palvelukeskusten ja yhteispalvelupisteiden määrä on vähintään 40.