Itä-Suomen yliopiston tutkija Timo Tammi nosti kirjoituksessaan (Kaleva 18.3./Yläkerta) esiin mielenkiintoisia, uusia ja rakentavia näkökulmia työnhakuun ja työllistymiseen liittyen.
Onkin päästävä ajattelussa ja toiminnassa eteenpäin ja etsittävä vastaus Tammen esittämään kysymykseen ”kuinka työnhakuun liittyvää päätöksentekoa ja työnhaussa kehittymistä voitaisiin edistää”?
Työttömyysturvalain muutoksella – jota aktiivimalliksi myös kutsutaan – tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja lyhentää työttömyysjaksoja. Koko aktiivimallin valmistelun ajan on ollut selvää, että se korostaa työttömyysturvan saajan omaa panosta työpaikan löytämiseksi.
Työnhakija on Tammen toteamalla tavalla päätöksentekijä, sillä malli perustuu itsenäiseen työnhakuun ja tästä syntyviin työsuhteisiin.
Oletus on, että mallin mukainen aktiivisuus tulee valtaosin täytettyä ilman te-toimistojen tekemiä työtarjouksia. Koska työsuhteita – lyhyitä ja pitkäkestoisempia – syntyy nimenomaan työnhakijan itsensä päätöksestä hakea tiettyä työtä, hän voi kohdentaa hakuja omien olosuhteiden kannalta sopiviksi katsomiinsa töihin.
Tammi tuo esiin myös sen, että työnhakuun liittyvät päätökset ovat monella tavalla haastavia, aikaa ja energiaa kuluttavia ja tuloksiltaan epävarmoja. On siis selvää sekin, että te-toimistojen palveluja tarvitaan. Tällöin toimistojen järjestämä ja ostama palvelu antaa osaltaan tukea työnhakuun. Aktiivimallin mukaista aktiivisuutta kerryttävien toimien yksi osa on juuri valmennukset, joilla tuetaan työllistymistä.
Tapahtuipa työllistyminen omatoimisesti tai te-toimiston työtarjousten kautta, ja riippumatta siitä, onko työnhakija osallistunut työllistymistään edistäviin tai tukeviin te-toimistojen palveluihin, työnhakua koskeva palaute on tärkeää kaikille.
On helppo yhtyä siihen toiveeseen, että työnhakija saisi työnhakuprosessista tietoa ja palautetta. Saksan ja Skotlannin kaltaisia tutkimuksia tarvitaan.
Samoin on äärettömän tärkeää, että työttömyysturvalain muutoksen toteutusta seurataan äärimmäisen tarkasti.
Tammen näkökulma istuu käytävään keskusteluun tulevaisuuden sosiaali- ja työttömyysturvasta ja on ehkä yksi osa sitä ratkaisua, miksi runsas määrä avoimia työpaikkoja ei kohtaa hakijoiden kanssa.
Erityisesti tärkeää on huomio ”viranomaisilta työttömiin suuntautuva viestintä voisi hyväksyä ystävällisiä ja kiinnostusta herättäviä sävyjä”. Aina ystävällisyys ja rakentavat sanat kannattavat, kysytään: Mitä Sinulle kuuluu? Tai että toteamme, vaikka en juuri nyt tiedä ratkaisua, niin etsitään se.
Pirkko Mattila
sosiaali- ja terveysministeri (sin.)
Muhos
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.