Ansiosidonnaisen työttömyysturvan passivoiva vaikutus on tuoreen tutkimuksen mukaan selvästi pienempää, kuin usein oletetaan. Päivärahan saaminen houkuttelee osaa työttömistä pitkittämään työnhakuaan, mutta pääosin töihin hakeudutaan aktiivisemmin, kun ansiosidonnainen turva alkaa loppua.
Tiedot selviävät Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimuksesta. Sen ovat tilanneet työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Kela sekä Kuntaliitto.
Tutkijat pitävät selvänä, että työttömyysturva passivoi joitakin työttömiä. Turvaa käytetään muun muassa muihin tarkoituksiin kuin aktiiviseen työnhakuun, kuten lastenhoitoon työttömyyskorvauksen turvin.
Tutkimuksen perusteella työttömyysturvan passivoiva vaikutus on kuitenkin kokonaisuuden kannalta erittäin pieni. Sen vaikutukseksi arvioidaan noin 500-1 500 henkilöä.
Tämä johtuu siitä, että työttömyydestä siirrytään aiempaa todennäköisemmin sekä töihin että työvoimapoliittisiin aktiivitoimiin, kuten tukityöllistämiseen ja koulutukseen. Työttömyysturvan loppuminen lisää myös työvoimatoimistojen aktiivisuutta.
Työttömätkin jakautuneet hyvä- ja huono-osaisiin
Tutkijat päättelevät, että valtaosa työttömistä on työhaluisia. Tuen alentuminen ei auta, jos töitä on haettu jatkuvasti ilman tulosta. Työllistyminen kun ei riipu pelkästään työttömästä itsestään, eivätkä pelkät kannustimet eivät vaikuta työvoiman kysyntään.
Myös työhallinnon harjoittama kontrolli vaikeuttaa passiivisesti työttömänä pysymistä, vaikka siihen olisi haluakin.
Tutkijat Ilkka Virjo, Simo Aho ja Hannu Koponen suosittelevatkin laajempaa kokonaisnäkemystä. He muistuttavat, että aktivoinnin lisäksi tavoitteena on myös ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä tarjota turvallisuutta entistä joustavammilla työmarkkinoilla.
Työttömyysturvan passivoivat vaikutukset ovat pieniä kun muistetaan, että millä tahansa etuudella on aina jonkin verran ei-toivottuja vaikutuksia.
Tutkimuksessa selvitettiin myös toimeentulotuen ja työttömyysturvan päällekkäisyyttä sekä sitä, miten usein ansioturvan työssäoloehto on täytetty aktiivitoimien avulla. Tukimuotojen päällekkäisyydestä on tullut 1990-luvun laman myötä laaja ja pysyvä ilmiö, joka ei ole poistumassa.
Työttömät ovat viime vuosina jakautuneet kahtia ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajiin ja muihin. Näiden kahden ryhmän taloudellinen tilanne poikkeaa toisistaan täysin, ja ero "hyvä- ja huono-osaisten" työttömien välillä näyttää vain kasvaneen.
Tutkimus perustuu eri rekistereistä Tilastokeskuksessa yhdistettyyn paneeliaineistoon. Siinä on seurattu 350 000 henkilön tietoja vuosina 1995-2002.