Työt­tö­myys­sa­kot eivät pienene

Oulun kaupunki joutuu maksamaan vuosittain miljoonia euroja valtiolle, koska se ei tarjoa pitkäaikaistyöttömille toimintaa. Viime vuoden maksu on 4,5 miljoonaa euroa, lähes sama kuin vuonna 2007. Vuonna 2006 voimaan tulleen lakiuudistuksen tarkoitus on kannustaa kuntia aktivoimaan työttömiä.

Sauli Väinämö irrottaa Välkkylän päiväkodin väliseinästä levyä. Purettava päiväkoti nousee uudelleen Välivainiolle Kestävän kehityksen keskukseen. Keskuksen omistava Yritetään yhdessä -yhdistys työllistää yli sata henkilöä vuodessa.
Sauli Väinämö irrottaa Välkkylän päiväkodin väliseinästä levyä. Purettava päiväkoti nousee uudelleen Välivainiolle Kestävän kehityksen keskukseen. Keskuksen omistava Yritetään yhdessä -yhdistys työllistää yli sata henkilöä vuodessa.
Kuva: Tapio Maikkola

Oulun kaupunki joutuu maksamaan vuosittain miljoonia euroja valtiolle, koska se ei tarjoa pitkäaikaistyöttömille toimintaa. Viime vuoden maksu on 4,5 miljoonaa euroa, lähes sama kuin vuonna 2007.

Vuonna 2006 voimaan tulleen lakiuudistuksen tarkoitus on kannustaa kuntia aktivoimaan työttömiä. Lain mukaan kunnan pitää maksaa valtiolle takaisin puolet passiivisella työttömyysturvalla olleiden pitkäaikaistyöttömien saamasta työmarkkinatuesta

Yritetään yhdessä -yhdistyksen toiminnanjohtaja Seppo Vaaraniemi arvostelee kaupungin toimettomuutta työttömien aktivoinnissa. Yhdistys on tarjonnut kaupungille ratkaisuja ja uusia ideoita. "Kyllä päättäjät käyvät täällä katsomassa toimintaa ja kehuvat, kuinka hyvää työtä teemme. Mitään ei kuitenkaan tapahdu sen jälkeen", Vaaraniemi valittaa.



Yhdistysaktiivi syyttää
kaupunkia tahallisuudestai


Erityisesti Vaaraniemeä kismittää se, että kaupunki mieluummin maksaa usean miljoonan euron sakkoja, kuin aktivoisi työttömiä. "Tämä on kaupungin tietoinen valinta", Vaaraniemi jyrisee.

"Sillä rahalla, minkä Oulu pistää sakkoihin, rakennettaisiin kymmenen vastaavaa Kestävän kehityksen keskusta kuin yhdistyksemme on rakentanut. Samalla tarjottaisiin kaikille pitkäaikaistyöttömille työtä. Mutta näin virkamies pääsee vähemmällä."

Vaaraniemi perää kaupungin virkamiehiltä uudenlaisia ajatuksia. Työllistää voisi vaikka kaupungin kiinteistöjen helpoimmissa töissä. "Juuri kaksi nuorta olisi halunnut kiinteistönhoitajan koulutuksen oppisopimuksella, mutta ei ole paikkoja", Vaaraniemi havainnollistaa kaupungin mahdollisuuksia aktivoida syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Vaaraniemi näkee työllistämistilaisuuksia puistoissa ja rehottavilla ranta-alueilla. "Kaupunkilaisetkin hyötyisivät siitä siisteytenä."



Valtion ja kuntien
maksut monimutkaisia


Oulun kaupungin mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli ei haluaisi tuijottaa pelkkää maksun määrää. Hän luettelee tukun valtion tarjoamia korvauksia esimerkiksi perustoimeentulotukeen ja siirtymäkauden aikana maksettavia korvauksia.

"Valtio on kompensoinut lakimuutosta kunnille. Meillä on intressi puuttua pitkäaikaistyöttömyyteen. Haastetta siinä edelleen on", Olli myöntää.

Oulussa on noin 1 400 pitkäaikaistyötöntä passiivituella. Vuosina 2007-2008 joukko ei ole juurikaan pienentynyt. Ollin mukaan kaikkia ei saadakaan aktivoitua. "Meillä on monenlaisia toimenpiteitä, kuntouttavaa työtoimintaa, palkkatukea ja koulutusta. Kyllä tähän satsataan. Viime vuonna Oulun kaupunki käytti 10 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen", Olli tyrmää arviot kaupungin passiivisuudesta.



Kekseliäisyyttä
kaivataan


Ollikin kaipaa ongelman ratkaisuun uusia ideoita. "Se edellyttää innovatiivista ajattelutapaa. Meillähän on esimerkiksi järjestöjä mukana." Ollin mielestä järjestöpuolelta ei kuitenkaan löydy pitkäaikaista työttömyyden nujertajaa. "Avoimet työmarkkinat on ratkaisu. Nythän on tulossa esimerkiksi työpankkikokeilu."

Ilmoita asiavirheestä