Talouden kasvavat ongelmat heijastuvat vahvasti työllisyystilanteeseen. Vaikeutuvasta ongelmasta kertoo se, että lomautettujen, työtä vailla olevien nuorten, yli 50-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrät ovat kasvaneet.
Kesäkuun työttömyystilastot antavatkin huolestuttavan kuvan todellisuudesta. Työttömyys on noussut kaikissa ammattiryhmissä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Ei siis ole kyse jonkin yksittäisen toimialan suhdanneongelmista, vaan rakenteellisesta teollisuuden ja elinkeinoelämän murroksesta.
Taantuma pitää otteessaan ja kasvun odotukset karkaavat koko ajan kauemmas. Syksyä kohden tilanne koko maassa synkkenee. Pikaista käännettä parempaan ei ole näköpiirissä.
Oulussa tätä herkkua on saatu nauttia tänä kesänä enemmän kuin lääkäri määrää. Viimeistään syksyllä tuhatkunta it-alan ammattilaista saa lähtöpassit, kun Microsoft ja Broadcom nappaavat osaamisen hedelmät ja pyyhkäisevät kaupungin pölyt jaloistaan.
Oulussa työttömyysaste on jo nyt 17,5 prosenttia, eivätkä kesän massiiviset yt-neuvottelut ainakaan kaunista lukua. Taloudelliset menetykset ovat suuret ja kaupunki saa tuntea sen nahoissaan.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli kesäkuussa koko maassa 258 000. Työttömyysaste on noussut 9,2 prosenttiin vuoden takaisesta 7,8 prosentista. Työllisyystilanne on heikentynyt selvästi edellisvuodesta, sillä nyt työttömänä on peräti 42 000 ihmistä enemmän kuin viime vuonna.
Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus on Tilastokeskuksen näkemystä synkempi. Ministeriön mukaan työttömyysaste on 12,9 prosenttia. Työttömänä oli kesäkuussa 337 200 ihmistä. Luvussa on 35 500 hengen lisäys viime vuoteen nähden.
Tilastokeskuksella ja ministeriöllä on ärsyttävä tapa laskea työttömät eri tavoin. Luvut aiheuttavat jatkuvaa sekaannusta. Tasapuolisuuden nimissä niitä molempia toistellaan. Kumpi luku kertoo todellisen tilanteen ja työttömien oikean määrän, onkin jo filosofinen kysymys.
Yksinkertaisempaa olisi julkisessa keskustelussa käyttää ely-keskusten ja TE-toimistojen ministeriölle keräämiä työllisyyskatsauksen lukuja, jotka antavat yksityiskohtaista tietoa työttömyydestä kuntatasolle asti. Useimmilla EU-mailla on Suomen tapaan on omat kansalliset tilastot, jotka perustuvat lainsäädäntöön, työllisyys- ja etuuskriteeristöön.
Tilastokeskuksen otosmenetelmään pohjautuva työvoimatutkimus perustuu EU:n ja ILO:n kanssa sovittuihin kriteereihin, jolloin viralliset lukemat ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia. Virallisuudestaan huolimatta ne eivät ole koko totuus.
Vain työnvälitystilaston jokaisen luvun takana on ihan oikea ihminen, oli hän sitten työttömänä, lomautettuna, työttömyyseläkkeellä, työllistettynä, valmennuksessa, työharjoittelussa tai vuorotteluvapaasijaisena. Käyttäkäämme siis lukuja, joissa puhutaan todellisista yksilöistä.